23. joulukuuta 2015

Sekametelisoppa

En oikein keksinyt parempaa otsikkoa kuvaamaan tätä postausta, joka tulee sisältämään kaikkea mitä on hieman reilun kuukauden aikana tapahtunut.

Uusi ulkoasukin pitäisi saada tehtyä. Tuo vanha on niin kesäinen, että ihan ärsyttää. Pitäisi vaan saada uusia talvisia kuvia koirista, mutta missäs niitä otat kun maassa ei oo juurikaan lunta?? Jospa nyt joululomalla saisi aikaiseksi lähteä ulkoilemaan kameran kanssa ja tulisi sitä lunta. Lumi on ehkä vain toivelistalla, kun ovat luvanneet lämmintä jälleen kerran...
Minin 6-vuotissyntymäpäivä olisi ollut 24.11. ja kerrankin kun sen olisin muistanut samana päivänä, niin synttärisankari ei enää ole täällä :( Facebookkiin tuli tässä joku päivä sitten muisto parin vuoden takaa ja siinä oltiin oltu Minin kanssa Janakkalassa kilpailemassa. Muistan vieläkin sen fiiliksen mikä silloin oli. Se tunne kun voit luottaa koiraan sataprosenttisesti ja kaikki menee niin täydellisesti. On niin ikävä yhä edelleen tuota pientä mustaa koiraa

Keetan kanssa ollaan nose workkiä harjoiteltu todella paljon, mutta en vaan oikein tiedä tehdäänkö ihan oikein niitä juttuja.. Keeta tykkää lajista edelleen erittäin paljon ja etsii häntä heiluen iloisesti tuhisten hajua, jonka löytää hyvinkin nopeasti vaikka piilotan sen omasta mielestäni todella vaikeaan paikkaan. Pitäisi ehkä saada sille jonkinlainen ilmaisu hajun löytämiseen, mutta en tiedä miten se sille opetetaan. Nyt Keeta ottaa hajun (eli palan huonekalujen alle laitettavaa pehmustetta, johon haju on imeytetty) suuhunsa tai alkaa raapia sitä paikkaa missä haju on, jos ei pääse käsiksi siihen suullaan. Raapiminen on muistaaksen nose workin säännöissä kielletty, niinpä olen jättänyt hajun niin että Kepa pääsee siihen kiinni. Olisi toki kiva opettaa heti oikein, ettei sitten joskus jos kilpailuihin eksyy tulisi mitään tyhmiä virheitä.
Pari vuotta vanha kuva, kun jouluna oli lunta ja pakkasta parikymmentä astetta.. Hieman eri meininki kuin tänä vuonna..
Nose workin lisäksi ollaan Keetan kanssa koululla nyt ilmojen kylmettyä keskitytty lähinnä tokoon ja erilaisten (ehkä hieman turhien :)) temppujen opetteluun.
Seuraaminen on ollut jotenkin todella vastenmielistä Keetalle, siitä on nähnyt ettei se tykkää yhtään opiskella seuraamista. Vierelle tulo on ihan jees, mutta liikkeelle lähtö saa sen jotenkin paineistumaan tai jotain. Mutta olen alkanut palkkaamaan sitä enemmän lelulla myös tokossa ja muutenkin palkannut sitä hyvin yllättävästi, eikä aina sillä samalla kaavalla: ensin tehtävä ja sitten palkka vaan palkka on tullut esiin ihan koska vain, vaikka kesken käsky sanan. Ja tämä on enemmän kuin hyvin sopinut Kepalle ja se on jopa ihan innoissaan tokoilemassa! Vielä on tooosi pitkä matka koemaiseen seuraamiseen, mutta hiljaa hyvä tulee.
Kaukot olen opettanut Keetalle niin, että takajalat ovat paikoillaan. Tosin olen hieman luistanut tässä.. Hups.. I-m-i vaihdot menee loistavasti jo pienen matkan päästä. Maasta istumaan nousussa on joskus pientä hitautta ja siihen on aikas tiukka kriteeri mistä saa palkkaa ja mistä ei. Kelpie onkin hoksannut jo hienosti koska se on tehnyt vaihdon liian hitaata ja korjaa menemällä salmana takaisin maahan ja äkkiä takaisin istumaan. Välillä tuntuu, että se tekee ihan tahallaan näitä hitaita vaihtoja väliin, jotta pääsisi hieman sikailemaan. I-s tai m-s eivät oikein onnistu ilman apua. Ei olla niitä edes tehty ollenkaan niin paljoa kuin tuota i-m vaihtoja, joten ihan lookista ettei oikein onnistu. Olisi vaan niin jotenkin loogisempaa tehdä i-s vaihto etujalat paikoillaan ja tässä kohtaa ollaankin hieman välillä luistettu ja harjoiteltu tätä juuri näin. Onko sillä sitten loppu viimein niin väliä miten vaihdot tekee, jos ei oo juuri tavoitteita toko puolella.
Luoksetuloa ollaan tehty pääasiassa kahdella tapaa: harjoiteltu joko vauhtia tai perusasentoon tulemista. Vauhtia treenatessa ei vauhtia ainakaan puutu. Sitä ollaan harjoiteltu joko etu- tai takapalkalla ja kummallakin tavalla onnistuu hienosti. Kelpie juoksee lujaa luokse ja säntää vapautuskäskyn kuullessaan leluun kiinni.
Perusasentoa ollaan tehty lyhyeltä matkalta ja siinä Kepa yrittää usein lintsata jäämällä vinoon, korjaa kyllä itse. Olen ehkä hieman vahingossa opettanut sen tekemään näin, kun aluksi palkkasin sitä näistäkin sivuille tuloista. Nykyään palkka tulee vain suoraan oikeaan paikkaan tulemisesta, mutta kelpie ei ole vielä yhdistänyt mikä homman tarkoitus on. Viime treeneissä tehtiin lopuksi yksi kokonainen liike, muuten onnistui ihan hienosti mutta kelpie meinasi juosta ohi.
Muut (turhat) temput mitä ollaan opeteltu: peruuttaminen, huovutetun pallon pyörittäminen lattiaa pitkin, nenällä erilaisten esineiden koskettaminen, noutokapulan pitäminen/noutaminen (tätä on joku opettanut Kepalle ihan varmana salaa!! Niin hyvin se osas sen melki puolen vuoden tauon jälkeen!), kuoleminen (menee maaten kyljelleen)  ja monia muota mitä ei nyt edes tule mieleen.
Tämäkin on pari vuotta vanha kuva.
Agility ollaan tosiaan koululla jätetty kokonaan pois kuvioista, mutta kana-areenalla ollaan käyty melkein joka perjantai treenaamassa. Pitäis vaan tehdä ihan oikeesti jonkinlainen suunnitelma mitä pitäisi vielä harjoitella, eikä joka kerta tehdä vähän tota ja vähän tota.. Jospa senkin saisi tehtyä nyt joululomalla ja ensi vuoden alusta pääsisi oikein suunnitelmallisesti treenaamaan tarvittavia asioita. Kisaamisen aloittaminen oli pienenä haaveena aloittaa heti ensi vuoden alusta, mutta ne kepit ovat vieläkin kesken. Muut esteet osaa hienosti, mitä nyt heti osaan sanoa, että kontaktien 2on2offit tulee todennäköisesti leviämään kisaradalla vauhdin kasvaessa mutta täytyy vaan ottaa tiukka linja kontaktien suhteen eikä yhtään antaa koiran varastaa niiltä.
En varmaan koskaan ole kenellekkään hehkuttanut sitä kuinka ihana tuo koira on agikentän vieressä! Se osaa olla hienosti hiljaa vaikka muut tekee agia, se ei rieku, hypi, hauku tai tee mitään muutakaan tyhmää. Se voi olla vaikka irti, kun joku on radalla ja tulee käskystä luokse eikä edes haaveile lähtevänsä perään. Niin ihanan rentoa :)

Loppuun vielä meidän jouluntoivotus: