Juostaan tokoo

Kyralla alkoi noin viikko sitten juoksut ja suurin piirtein samoihin aikoihin mun toko innostus nousi uuteen loistoon. Ollaan tokoiltu hävettävän vähän viimeisen parin kuukauden aikana, jotain pientä toki ollaan tehty mutta lähinnä muutaman kerran pieniä pätkiä seuraamista. Mutta nyt ollaan oikeasti aloitettu ihan ahkera tokoilu. Katsotaan kuinka pitkälle tällä kertaa innostusta riittää ;)

Tauko on tehnyt erittäin hyvää sekä ohjaajalle että varsinkin koiralle: se on ihan liekeissä! Teen vain lyhyitä treenejä superpalkalla, jotta saan pidettyä sillä tuon innon tokoilussa. Olen ollut tämän viikon lomalla ja se onkin tarkoittanut tehotoko viikkoa. Kyra on saanut tehdä aamu -ja iltaruokansa eteen kunnolla töitä. Motivaatio on ainakin ruoka-aikaan kohdillaan, ei sitä kahta kertaa tarvitse pyytää tekemään jotain. Tosin Kyran keskittyminen on välillä vähän muualla ja perusasennot on usein vinoja jne.. mutta osaa myös itse korjata mikäli naksua ei kuulu.

Olen tosiaan käytänyt naksua, koska sen kanssa saa palkattua juuri oikealla hetkellä. Ruokakupin ollessa maassa Kyra ei keskity siis pätkääkään siihen mitä on tekemässä, vaan sen ajatukset ovat lähes koko ajan kupilla. Varsinkin alku viikko meni ihan säätämiseksi ja pelkkien perusjuttujen tekemiseen, mutta nyt on keepie vihdoin huomannut työn kannattava mikäli sinne kupille haluaa päästä. Ollaan kyllä ennenkin iltaruuan kanssa tätä temppuilua/tokoilua harrastettu, tauko on vain ollut ehkä vähän liikaa ruskealle otukselle...


Ollaanko me tehty mitään jos ei olla kerta treenattu? Ollaan tehty kaikkea muuta kivaa :) Juostu metsässä, leikitty kavereiden kanssa, uitu, agiliidetty (myös Kyra on päässyt tekemään vähän agia), nautittu Suomen ihanasta kesästä...jne.

Minun on pitänyt kysellä kavereilta voitaisko pitää jonkinlainen ryhmä paikkamakuu tuokio joskus, mutta en vain ole saanut aikaiseksi. Tänään hoksasin: omistan kolme koiraa! Miksi en laita niitä riviin ja paikkamakuuseen?? No, ehkä se on vähän eri asia harjoitella tuntemattomien koirien kanssa, mutta tänään saatiin oikein hyvä paikkamakuu treeni aikaiseksi. Oli meinaan kelpille erihyvä häiriötreeni olla kahden hulttiochihun välissä, jotka ei todellakaan osaa olla kahta sekuntia kauempaa paikoillaan...

Tassun jäljet

Tassun jäljet ikuistettuna syd... eikun betoniin <3

Näin voi käydä mikäli informaatio rappusten uusimisesta ei välity asukkaalle asti. Kuulin kyllä että jotain ne siellä ulkona tekee, mutta en käynyt katsomassa.. Kyra ehti livahtaa ulos ennen kuin muistin tarkistaa mitä ulkona oli tapahtunut.

Ruokinnasta

Onko raakaruokinnalla ja BARFfilla jotain eroa? Kuvittelin ettei ole, mutta netin ihmeellisestä maailmasta löytää kaikkea uutta ja jännää tietoa.

Tässä lainaus katiska.infon sivuilta:

• "raakaruokinta merkitsee lihapohjaista ruokintaa, jossa pääraaka-aineet ovat raakoja ja perustuvat lihaan ja muuhun eläinperäiseen, eikä pääpaino ole luilla
• barf on ns. bllinghurstilaista barffia, joka perustuu 60-80 prosenttisesti lihaisiin luihin, ja kypsentäminen on vielä suurempi synti kuin viljojen käyttö (joka aiheuttaa kuolemansynnin, koska susi ei syö viljaa ja vilja on kypsennettävä)
• prey model on alkujaan ollut barffiakin tiukemmin määritelty ruokintatapa, mutta on alkanut merkitä barffin muunnosta, jossa luumäärä on tipautettu maltillisemmaksi – usein puhutaan 20% määrästä kokonaisannoksessa
• puuroruokinnassa pääpaino viljoista tehdyssä puurossa, johon on lisätty lihaa
• 50/50-tyyli on tapa, jossa annetaan yhtä aikaa kuivamuonaa ja (useimmiten) raakaa lihaa"

Kyran ja Mersun ruokinta on näistä lähimpänä raakaruokintaan. Ne syövät n.30-40% lihaisia luita, n. 50-60% lihaa, kalaa ja sisäelimiä ja n. 5-10% kasviksia. Kalaa (lähinnä lohta) saavat kerran viikossa. Lihaisia luita kahtena tai kolmena päivänä viikossa ja muuten vaihtelevasti broilerin, naudan, sian, kalkkunan ja poron jauhelihoja. Eniten kolmea ensimmäistä, tosin tällä hetkellä nauta on kiellettyjen listalla. Sisäelimiä (lähinnä naudan mahaa, maksaa, kieltä ja sydäntä) lisäilen lihojen joukkoon muutaman kerran viikossa. Kasvissosetta heitän kuppiin kahtena-kolmena päivänä viikossa silloin kun muistan.
Valmiita aterioita (mm. murre mixit) meillä ei syödä enää juuri ollenkaan. Keväällä kun siirryttiin kokonaan raa'alle syötin aluksi lähinnä aterioita, mutta kun kuulin ettei ateriat ole parasta mahdollista ruokaa koko ajan syötettynä, jätettiin ateriat pois. Jos mennään pidemmäksi aikaa kyläilemään johonkin niin silloin valmiit ateriat ovat ihan jees.

Mini syö edelleen suurimman osan nappulaa ja vähän raakaa jauhelihaa missä ei ole luuta. Luita pikkumusta ei vaan voi syödä...

Pikkumusta harjoittelee luupitoisen lihan syömistä nappuloiden ohessa, tosin tälläkin kertaa tuo pikkuinen nökäre jäi syömättä, samaten jäi nuo nappulat lihan päällä/viereltä...

Koirat ovat syöneet tätä ruokavaliota nyt noin neljä kuukautta ja Kyrassa huomaa totaalisen muutoksen! Paino sillä ei kuiteskaan ole muuttunut yhtään mihinkään; edelleen vaaka näyttää noin 14,5kg.

Kyra keväällä ennen raakaruokaa:

Kyra nyt vajaa kuukausi sitten:

Agipitsi 2013

Olisi hirvittävästi postausideoita, mutta ei aikaa niiden kirjoittamiseen.. Tämä on yksi harvoista viikonlopuista kun olen kotona kummatkin päivät, joten nyt on vähän aikaa olla koneella. Viikolla kaikki vapaa-aika menee joko ohjattuja agitreeniä vetäen tai omien koirien kanssa touhutessa. Kotiakin pitäisi jossain vaiheessa kait siivota, ehkä sitten huomenna ;)

Palataan jälleen pari viikkoa taaksepäin ja kerrataan pikaisesti kuulumiset Rauman agilitykisoista.
Lauantain ensimmäinen startti oli vasta puoli kahden aikaan iltapäivällä, joten matkaan ei tarvinnut lähteä hirvittävän aikaisin. Onneksi näin, sillä matkaan kului aikaa melkein kolme tuntia. Hullua, voisi joku sanoa mutta mie tykkään :) En niinkään siitä ajamisesta vaan siitä fiiliksestä siellä kisoissa <3 Ei sitä voi oikein sanoilla kuvailla, mutta varmasti jokainen joka on käynyt jossain kisoissa/näyttelyissä tietää mitä tarkoitan.

Koirien ruuat: Minille ProBooster nappulaa ja Kyralle nauta-poro kuivalihaa

A kisan tuloksena HYL. Mini kulki erittäin hyvin ja innoissaan, ohjaaja ei vaan muistanut rataa oikein.
B kisan tuloksena 31,35 josta aikavirhettä 11.35 sekuntia ja 20 ratavirhettä. Virheet koostuivat 2x kielto ja puomin ja Aan alastulon kontakteista. Kielloista toinen ei mielestäni ollut kieltoa nähnytkään, eikä kummatkaan kontaktien alastulot olleet virheitä. Aalta pikkumusta ei ole koskaan hyppinyt alas liian aikaisin eikä sitä nytkään tehnyt ja puomilta näin sen ottavan kontaktin, tosin tuli vähän vinossa alas ja tuomari oli mun takana (kuten myös Aalla), joten olisiko tuomari varmuuden vuoksi nostanut käpälänsä pystyyn.. Hauskaa meillä kuiteskin oli ja se näkyi kuulemma katsomoon asti :)
C kisan tuloksena 3,99 yliaikaa. Nolla ratavirhettä siis.

Yö vietettiin meidän ihan omassa "asuntoautossa" ja voin kertoa että oli ensimmäinen ja viimeinen yö auton takapenkillä...

D kisan tuloksena HYL. Koira karkasi putkeen.
E kisan tuloksena HYL. Koira karkasi jälleen putkeen.
F kisan tuloksena HYL. En osannut päättää miten ohjaan alun hyppykuvion, joten sähelsin jotain kaikkien niiden mahdollisten ohjauskuvioiden sekoituksen ja eihän siitä mitään tullut... Minillä oli kuumasta viikonlopusta ja jo viidestä startista huolimatta vauhtia, kunhan liikkeelle pääsi, ja innoissaan juoksi hylyn jälkeen puhtaan radan.

Agility tykki lepää ratojen välissä <3

Koko viikonlopun aurinko porotti pilvettömältä taivaalta, oli siis pirun kuuma. Olin varannut mukaan 5l vettä ja sehän olisi loppunut ihan kesken ellei kisapaikalla olisi ollut vesipistettä missä sai koirat kasteltua kunnolla. Kyra (joka oli turistina mukana) ja Mini oppivat välttämään jo muutaman kerran jälkeen tuota paikkaa. Jarrut päälle jo hyvissä ajoin tai kaasu päälle juuri ennen vesipistettä.

Uitettu chihuahua hienon viilennysloimensa kanssa..

 Hyvin chihu jaksoi juosta kaikki kuusi starttia, vaikka vähän etukäteen aavistelin kuinka käy, ei tosiaan edes kuumuus vaikuttanut yhtään. Hieman ihmisten ja koirien paljous jännitti pikkumustaa ja radalle mentiin surkean ja pelokkaan chihun kanssa. En tiedä miten sille saisi tuon lähtötilanteen yhtä mukavaksi kuin mitä sillä on radalla. Yksin treenatessa se lähtee kuin tykki jo ensimmäiseltä esteeltä, mutta jos kentällä on muita ei chihu vaan uskalla heti näyttää todellisia taitojaan. Minä haluan kisata, mutta haluaako mun koira kisata? Siinä kysymys mitä olen pohtinut hetken aikaa. Oppiiko se koskaan luottamaan lähtötilanteeseen niin paljon ettei enää pelkää jos ympärillä on paljon ihmisiä/koiria? Pitäisikö pitää kisataukoa ja opetella kotikentällä tuttujen ihmisten/koirien kanssa vai kisata ja siinä samalla opetelle lähtötilanteen hauskuutta?