Eläimiä ja ahaa-elämyksiä

Agility, lintuja, alpakoita, lintuja, liskoja, jyrsijöitä, hämähäkkejä, käärmeitä... Niistä oli tämä viikko tehty ja paljon uutta oppineena ja upeita eläimiä hoitaneena voin todeta että oli aivan älyttömän kiva viikko!

Koulussa mulla siis oli ensimmäinen pieneläinten hoitovuoroviikko, joka tarkoitti siis sitä että minä ja kolme muuta hoidettiin koulun pikkueläimet maanantaiaamusta sunnuntai-iltaan. Vielä olisi siis yksi päivä jäljellä ja sitten menee monta kuukautta, että pääsee takaisin.. Tylsää.. :(

Keetan kanssa ollaan käyty kolmena iltana tällä viikolla treenaamassa, pari kertaa agilityä ja kerran tokoa! Yllätyin itsekin kun päätin mennä kentälle ihan vaan tokoilemaan. Tehtiin aluksi kontaktitreeniä ja jatkettiin liikkeestä maahan menon harjoittelemista peruuttamalla. Ensimmäiset kerrat autoin viemällä käden alas, mutta loppuun teki ihan loistavia maahan menoja vaikka jatkoinkin matkaa. Loppuun vielä paikalla oloa sekä istuen että maaten ja hömppäiltiin sheipaten vähän temppuja. Ehkä siitä vielä tokokoira saadaan, tai ainakin jonkinlainen temppukoira jos ei muuta :)

Agilityssä ensimmäisellä kerralla teemana oli vähän niin kuin ohjaavan käden seuraaminen/putken jälkeen kääntyminen. Ratana oli tämä (hienoa paint-laatua :)):

Eli ideana oli harjoitella putken (nro 2) jälkeen tiukkaa kääntymistä ja tulemista toisen ohjaavan käden mukaan. Vaikea selittää, mutta mä ymmärrän kyllä mitä tarkoitan :) Keeta oli (miten musta tuntuu että toista itseäni koko ajan) upea ja taitava kelpie. Ensimmäisellä kierroksella hieman kaarre putken jälkeen venyi, mutta seuraavilla kerroille meni juuri niinkuin pitikin.
Samalla kerralla yritettiin ottaa kujakeppejä, mitkä koululla on mutta en oikein ymmärtänyt niiden sielunelämää.. Sain kepit leveäksi kujaksi ja sen Kepa meni heti ekasta kerrasta oikein. Mutta kun yritin pienentää kujaa, meni kepit ihan mutkalle ja sitten meni hermot enkä jaksanut enää tapella niiden kanssa :)

Toisella kerralla oli aita ja siinä suoraan edessä poikittainen aita. Ajatuksena oli hypätä aita ja vaihdella poikittaisen aidan suoritus puolta, eli hypätä se joko takaa kiertona tai ohjaajan puolelta. Aloitettiin takaakierrolla ja se onnistui loistavasti kummaltakin puolelta. Tarkkana saa olla siinä että koira hyppää poikittaisen aidan, Kepalla ei ole vielä ihan täydellistä estefokusta eikä se näin ollen osaa katsoa mitä siellä edessä olisi. Mutta kun vaihdettiin aidan suoritettavaa puolta, tuli vaikeuksia. Koira lähti aina vaan takaakiertoon tein sitten mitä tahansa. Väkisin sain sen palkattua oikealle puolelle, kun oikein yliohjasin. Laitoin koiran häkkiin hetkeksi ja mietin mitä tekisin toisin. Miettiessäni tajusin että olin koko ajan kääntänyt koiraa ns. väärin päin aidalle, eli lähes kaikki ohjaussignaalit olivat juuri sinne aidan toiselle puolelle. No, hain koiran ja testasin ohjaamista "toisin päin" ja kaskummaa sehän toimi. Tämän takia on niin ärsyttävää treenata yksin, kun ei ole sitä kaveria vieressä sanomassa, että viitsisitkö ohjata sitä sun koiraasi hieman toisin...

Koulutuksessa ja yleistä turinaa

Lauantaina oltiin Kepan kanssa Emma Riihon agilitykoulutuksessa ja en oikein tiedä oliko hyvä vai ei. En oikein saanut mitään uutta koulutuksesta irti. Kouluttaja oli kovin hiljainen, ei oikein antanut kunnon palautetta mitä vähän odotan, kun menen maksulliseen koulutukseen. Lähinnä suositteli testaamaan eri ohjauskuvioita samaan kohtaan radalla, ja siinä se.
Tykkään kyllä käydä ohjatuissa treeneissä ja mennä ns. valmiiseen pöytään treenaan, mutta haluan silloin saada omaan ohjaamiseen vinkkejä ja tiedon siitä jos ja kun teen jotain väärin. Jos sanon etten ole viimeiseen pariin vuoteen saanut oikein mistään seuran ulkopuolisten kouluttajien koulutuksista mitään irti, en hirvittävästi valehtele. Enemmän palautetta saa ihan mein seuran omilta kouluttajilta ja itsekseenkin treenatessa saa oikein loistavia vinkkejä ;)

No se siitä valittamisesta. Jatketaan kuiteskin agilityn parissa.

Tänään käytiin Kepan kanssa ensimmäistä kertaa treenaamassa koulun agikentällä. Ihan huippu hienot esteet siellä! Tai no aidat vois olla hieman "paremmat", lainausmerkeissä syystä että mitään muuta vikaa niissä ei ole kuin se ettei niissä ole kunnon siivekettä. Ne on vähän niinku sellaiset alkeiskoiran helpot siivekkeet, jos joku tajuaa mitä tarkoitan :) Niin ja siellä on muuten kujakepit!! Meneeköhän toi koira kohta ihan sekaisin kun on nähnyt jo elämänsä aikana tieskuinka monta eri versioo keppien opettelusta??
Tehtiin alkuun putkella ja kahdella aidalla pari eri harjoitusta. Kepalla oli hieman vauhtia, mutta kuunteli ja meni oikein mallikkaasti mitä nyt muutaman ensimmäisen kerran tuli ohi poikittaisesta aidasta, kun ohjaaja oletti koiran osaavan...
Loppuun hieman minikeinua ja aata. Keinusta tuli ekalla kerralla lento versio, kun ei mein oman kentän ikuisen vanha ja hieman risa keinu ihan noin nopeeta tipahda.. Onneksi oli matala versio keinusta, niin ei korkeelta tipahtanut. Keeta ei edes tajunnut että jotain outoa tapahtui :) On se kyllä hassu eläin kun tälläset missä joku toinen koira voisi saada sydärin, niin Kepa vaan totee että mennääs uudestaan tää oli kivaa!
Loppuun tuo hassu eläin tarjosi minikeinulle kontaktia hyppäämällä/nousemalla keinun korkeamman osan päälle ja paukauttaen sen siis maahan. 
Oli mukavan lyhyet ja tehokkaat treenit. Täytyy ottaa ihan asiakseen käydä kentällä edes kerta viikkoon.

Koulussa olisi ensi viikolla luvassa ensimmäinen pieneläinhoitovuoro. Huisin jännää! :) Luvassa on alpakoita, liskoja, jyrsijöitä ja lintuja.