19. marraskuuta 2017

Pentuja, kisoja, pentu ja eläinlääkärikäyntejä

Aloitetaan nämä yli puolen vuoden kuulumiset iloisella pentu uutisilla. Keeta sai 3.4. seitsemän pentua, joista kuusi oli narttuja ja vain yksi uros. Kepa oli loistava äiti ja hoiti pentunsa hienosti kuten kunnon äitikoiran kuuluukin. Yhtään pentua ei tullut kotiin, vaikka hieman teki mieli ;) Onneksi järki voitti tällä kertaa ja hain vain Keetan kasvattajaltaan kotiin pentuloman jälkeen.
Pentujen jälkeen kasvatettiin kuntoa ja karistettiin muutama ylimääräinen kilo vyötäröltä. Heinäkuun loppupuolella suunnattiin pikku hiljaa takaisin agilityn pariin ja ehkä viiden treeni kerran jälkeen toinen päivä syyskuuta suunnattiin Ylöjärvelle kisoihin :D Takana oli tasan kahdet ratatreenit ja loput pitivät sisällään pikaiset kontakti ja/tai keppi treenit, että ihan hyvillä valmisteluilla mentiin kisoihin. Mitään ennakko-odotuksia ei ollut, joten tulokset tulivat ihan yllätyksenä!
Tuomarina oli Heidi Viitaniemi ja kolmen radan verran kisailtiin. Ekalta radalta hylky koska ohjaaja sääti jotain omaansa ja pakka hajos kesken kaiken. Toiselta radata toisteks viimeseltä esteeltä kielto eli viisi virhepistettä. Jälleen ohjaajan vika, vaihdoin puolta vaikkei olis todellakaan tarvinnut. Sijoitus tällä radalla oli 3. Viimeiseltä radalta nolla!! Aivan huikeeta menoo!! Ei meillä oo koskaan vielä mennyt noin hyvin kisoissa mitä nyt meni :D Toi koira oli ihan uskomattoman hieno! Lahjattomat treenaa vai mitenkä se sanonta menee ;)

Kolmen viikon päästä edellisistä kisoista mentiin Janakkalaan kisaamaan jälleen kolmen radan verran. Välissä käytiin kaksi kertaa treenaamassa, joista toinen oli ratatreeni ja toinen pikainen keppi/kontaktitreeni. Jälleen mentiin vaan pitämään hauskaa ja tulokset olivat ihan hyvät. Yksi hylky ja kaksi viitosta, joilla sijoitukset 3 ja 5. Ei se viimeinen nolla enää kaukana ollut.
Tänä kesänä ollaan paimennettu usein lampaita
Heti seuraavana viikonloppuna mentiin jälleen Ylöjärvelle kisamaan tällä kertaa neljän radan verran. Nyt olin mielessäni päättänyt, että nyt se viimeinen nolla tulee ja tulokset olivat juuri sitä luokkaa mitä odottaa saattoi. Jos ajatuksissa on pakkonollan tekeminen, niin eipä sitä tulokset voi olla muuta kuin hylkyjä.
Näiden kisojen jälkeen ei olla käyty kisaamaassa, eikä juuri treenattukkaan agilityä. Ensiksi ei ollut oikein missään järkevässä paikassa kisoja niinä viikonloppuina kun olin töistä vapaalla ja sitten Kepalla alkoi juoksut. Kyllä vielä tälle vuodelle on suunnitteilla muutama kisa, katsotaan nyt päästäänkö niihin vai ei.

Yksi syy siihen miksei Keetan pentua keväällä tullut, on tässä:

Pitkäkarvainen chihuahuatyttö Bemillan You're The One eli kotoisammin Mitsu muutti kotiin 9.10
Mitsu tuli minulle sijoitukseen Bemillan kennelistä Nokialta. En varsinaisesti etsinyt mustaa chihua, mutta salaa haaveilin sellaisesta ja sellaisen myös sain ja vielä kivalta kasvattajalta
Mitsu on nyt ollut reilu kuukauden kotona ja se on osoittautunut oikein loistavaksi ja luonteeltaan niin täydelliseksi chihuksi. Se ei juuri jännitä uusia asioita tai jos jokin asia jännittää menee jännitys äkkiä ohi. Kelpieiden kanssa on kiva juosta täysiä ulkona, se osaa jo hienosti tehdä väistöliikkeen kun kelpot viilettävät täysiä ohi.
Odotan niin innolla mitä tästä pikkumustasta pennelistä isona tulee


Siirrytään sitten hieman ikävämpiin uutisiin. Tasan kuukausi sitten päästin kelpiet vapaana ovesta ulos ja nehän lähtee siitä aivan täysiä. Siinä sitten tapahtui jotain jonka seurauksena Kyralta meni takajalat alta kokonaan. Luulin jo selän murtuneen tai vähintään kummankin takajalan menneen poikki, kun Kyra raahas etupäällään itseään eteenpäin. Takajalat elivät ihan omaa elämäänsä mitä ihmeellisemmissä asennoissa. Hetken jo mietin kukahan ton koiran lopettais tähän aikaan illasta. Mutta vielä ei onneksi tarvinnut tehdä sitä viimeistä päätöstä. Tapahtumasta oli kulunut vajaa vartti, kun Kipa seisoi kaikilla jaloillaan vähän hoippuen mutta seisoi kuiteskin eikä aristanut mistään eli luita ei ollutkaan poikki. Käytin sen Tampereella Reviirissä kuvattavana ja tulokset olivat järkyttäviä. Rintarangassa spondyloosia T4-T5, T10-T11 ja T12-T13 sekä lannerangassa L3-L4 ja L6-L7 nikamaväleissä. Viitteitä rappaumamuutoksista ja uudisluumuodostusta lanne-ristiluuvälissä. Koira on varmasti ollut kipeä, muttei ole urheana kelpienä sitä näyttänyt :( Kyra sai jatkuvan hermokipuun soveltuvan lääkityksen ja sen olemus mm. pentua kohtaan muuttui paljon. Ennen tätä tapahtumaa Kyra murisi Mitsulle eikä oikein antanut sen tulla lähelleen, mutta kipulääkekuurin aikana Kyra on jopa hieman leikkinyt pennun kanssa ja antanut sen hyppiä päällään eikä heti ole sanonut sille pahasti. Nyt mennään päivä kerrallaan ja toivotaan Kyralle vielä monta vuotta lisää

23. maaliskuuta 2017

Hiljaiseloa

Monta kertaa olen aloittanut kirjoittamaan blogiin, mutta aina tekstit ovat hävinneet bittiavaruuteen eikä julkaisukelpoista tekstiä ole tullut. Ehkä sen takia, ettei ole oikein tapahtunut mitään ihmeellistä ja ollaan vain odotettu jos olisi jotain kerrottavaa. Nyt todellakin on kerrottavaa! :)

Kerrotaan ensiksi Kyran kuulumiset. Tammikuussa Kyralla todettiin alkavaa nivelrikkoa kummassakin ranteessa ja oikeassa kyynärnivelessä. Ei todellakaan mitään pahaa vielä ja cartrophen pistokset sekä kipulääkekuuri on auttanut oireisiin eikä sitten tammikuun ole ollut mitään oireita. Kyra ontui vaihtelevasti kumpaakin etujalkaansa, joten käytin sen kuvattavana eläinlääkärissä. Kyra on elänyt ihan normaalia elämää sen jälkeen, juossut vapaana, leikkinyt Keetan kanssa jne.. eikä tosiaan ole ontunut eikä edes vaikuttanut yhtään kipeältä. Toivotaan ettei oireet palaa ja Kyra saa elää vielä monta vuotta

 Keetan ulkonäkö on muutamassa kuukaudessa muuttunut tästä
tähän
Aikalailla kahden viikon päästä tiedetään kuinka monta pikkuista kelpievauvaa tuolla mahassa kasvaa. Keeta tosiaan on astutettu ja pentujen pitäisi saapua maailmaan huhtikuun alussa. Pentuprojektin takia ollaan pidetty lomaa vähän kaikista harrastuksista. Ollaan lähinnä lenkkeilty ja tehty hajutyöskentelyä erilaisilla hajuilla.
Huomenna Kepa lähtee kasvattajalleen missä pennut siis tulevat syntymään. Tulee varmasti olemaan hieman outoa olla kotona vain yhden koiran kanssa ja varsinkin ilman tätä hulivilityyppiä :)
Harrastusten pariin, erityisesti agilityn, tullaan palaamaan varmaan vasta elo-syyskuun aikana. Riippuen toki ihan siitä miten Keeta tulee palautumaan pentujen jälkeen.

5. tammikuuta 2017

♥♥ Mersu ♥♥

Tänään pääsi pikkukoira Minin ja Tessan luokse, paikkaan missä ei tunne kipua eikä ole hankala hengittää

1. tammikuuta 2017

Kolme vuotta

Tänään tulee pikkukelpien syntymästä jo kolme vuotta! Synttärit vietettiin metsälenkillä ja eilen illalla herkuteltiin luilla ja possunkorvilla jo hieman etukäteen.

Onnea Keeta!