Ei tämän päivän pitänyt kyyneliin päättyä...
♥♥♥♥ Merihelmen Tehotyttö "Mini" 24.11.2009-30.12.2014 ♥♥♥♥
30. joulukuuta 2014
27. joulukuuta 2014
Koiran(omistajan) helvetti ja hammasongelmia
Jälleen on se aika vuodesta, kun koiranomistajan täytyy pohtia mihin ja milloin on hyvä käydä koirien kanssa lenkillä. Täällä on jo tänään ammuttu raketteja, ja tietenkin juuri silloin kun me olimme ulkona. Täydellinen ajoitus sillä idiootilla joka ne raketit ampui sanon minä.
Meillä oikeastaan kaikki koirat reagoi jollain asteella rakettien ääniin, Mersu vähiten ja Mini eniten. Kelpiet on aika tasoissa siinä välissä, kiireellä ne oli kotiin päin vetämässä mutta palautuivat kyllä melko nopeasti kun äänet loppuivat. Keeta mua vähän pelottaa, kun en halua siitä mitään paukkuarkaa koiraa.
En tiedä onko ollut hyötyä, mutta olen kotona youtubesta soittanut erilaisia rakettien ammuntavideoita tässä jo muutaman kuukauden lähes päivittäin hetken aikaa. Aluksi hiljaisella ja siitä pikku hiljaa kun mitään reaktiota ei ole tullut lujentanut ääntä aina niin lujalle kun koneesta irti lähtee. Koirat vaan nukkuu, vaikka yhtäkkiä räjähtää ihan täysillä raketti. Toki koneen kautta tuleva ääni on varmasti erilainen kuin ulkona, mutta kaikkea täytyy kokeille jotta koirilla olisi edes jollain tavalla mukavaa vuoden vaihteessa.
Olen ehkä vähän julma, mutta toivon totisesti mahdollisimman paljon erilaisia rakettionnettomuuksia ja siitä seuraisi rakettien ammunta kielto. Ei siinä mitään, jos niitä ammuttais vaan silloin kun se on sallittua, mutta kun on näitä joitakin tyyppejä jotka ei osaa/halua ymmärtää niitä sääntöjä..
Jottei joulun aika olisi mennyt liian helposti, tuotti Mini jälleen hieman huolta. Se jo muutama viikko sitten alkoi syömään todella hitaasti, vähän sen näköisesti ettei oikein tykkäisi ruuasta. Kuvittelin sen johtuvan uudesta lohiöljystä mitä niille aloin samoihin aikoihin antamaan, enkä siis kiinnittänyt asiaan sen enempää huomiota. Mutta nyt joulupyhien aikoihin se lopetti syömästä kokonaan! Ensiksi jätti osan ruuasta syömättä ja jouluaattoaamuna ei halunnut syödä mitään. Katsoin sen suun läpi ja mitä huomasinkaan: heiluva hammas! Yksi poskihammas heilui ihan selkeästi, ei siis mikään ihmekään ettei kovia nappuloita halunnut syödä. Turvotettuja nappuloita onneksi söi ja niitä Mini onkin nyt saanut syödä. Täytyy maanantaina soittaa ellille, kaitpa se irti pitää nyppästä.
Meillä oikeastaan kaikki koirat reagoi jollain asteella rakettien ääniin, Mersu vähiten ja Mini eniten. Kelpiet on aika tasoissa siinä välissä, kiireellä ne oli kotiin päin vetämässä mutta palautuivat kyllä melko nopeasti kun äänet loppuivat. Keeta mua vähän pelottaa, kun en halua siitä mitään paukkuarkaa koiraa.
En tiedä onko ollut hyötyä, mutta olen kotona youtubesta soittanut erilaisia rakettien ammuntavideoita tässä jo muutaman kuukauden lähes päivittäin hetken aikaa. Aluksi hiljaisella ja siitä pikku hiljaa kun mitään reaktiota ei ole tullut lujentanut ääntä aina niin lujalle kun koneesta irti lähtee. Koirat vaan nukkuu, vaikka yhtäkkiä räjähtää ihan täysillä raketti. Toki koneen kautta tuleva ääni on varmasti erilainen kuin ulkona, mutta kaikkea täytyy kokeille jotta koirilla olisi edes jollain tavalla mukavaa vuoden vaihteessa.
Olen ehkä vähän julma, mutta toivon totisesti mahdollisimman paljon erilaisia rakettionnettomuuksia ja siitä seuraisi rakettien ammunta kielto. Ei siinä mitään, jos niitä ammuttais vaan silloin kun se on sallittua, mutta kun on näitä joitakin tyyppejä jotka ei osaa/halua ymmärtää niitä sääntöjä..
Jottei joulun aika olisi mennyt liian helposti, tuotti Mini jälleen hieman huolta. Se jo muutama viikko sitten alkoi syömään todella hitaasti, vähän sen näköisesti ettei oikein tykkäisi ruuasta. Kuvittelin sen johtuvan uudesta lohiöljystä mitä niille aloin samoihin aikoihin antamaan, enkä siis kiinnittänyt asiaan sen enempää huomiota. Mutta nyt joulupyhien aikoihin se lopetti syömästä kokonaan! Ensiksi jätti osan ruuasta syömättä ja jouluaattoaamuna ei halunnut syödä mitään. Katsoin sen suun läpi ja mitä huomasinkaan: heiluva hammas! Yksi poskihammas heilui ihan selkeästi, ei siis mikään ihmekään ettei kovia nappuloita halunnut syödä. Turvotettuja nappuloita onneksi söi ja niitä Mini onkin nyt saanut syödä. Täytyy maanantaina soittaa ellille, kaitpa se irti pitää nyppästä.
23. joulukuuta 2014
16. joulukuuta 2014
Sunnuntain treenit
Viime sunnuntaina käytiin Ylöjärvellä Koirakoutsilla kelpieiden kanssa reenaamassa.
Kyra aloitti Mika Jalosen pitämällä tokotunnilla. Tunti aloitettiin luoksetulon stoppien harjoittelulla ja mehän ei olla niitä Kyran kanssa edes harjoiteltu ollenkaan.. Osaahan tuo liikkeestä seisomisen, mutta luoksetulon pysäytys on kuiteskin pikkuisen eri asia. Yritettiin aluksi (melkein) kisaomaisesti ja todettiin että luoksetulon vauhti hukkuu pysähdyksen takia. Joten tehtiin Kyran kanssa pelkkää seisomista paikoillaan. Saatiin ihan hyvät vinkit miten edetä, mutta taidetaan unohtaa se stoppi vielä piiitkäksi aikaa. Jos yritetään ensiksi saada sieltä alokkaasta se ykköstulos, mikä ei tosin koskaan tule ellei ilmoittaudu niihin kisoihin. Ja tokokisoihin ei tee mieli edes mennä koska ei siitä kuiteskaan mitään tule. Ai miten niin positiivinen?
Tokotunnilla jatkettiin kaukojen pariin. Niissä me loistettiin, osataan siis jo jotain avoimen liikkeitä ;) No joo jos oikein ruvetaan pilkkua viilaamaan, niin Kyrahan tekee yhden asian kaukoissa hieman väärin. Se tekee vaihtoja sekaisin, eli osassa vaihdoista vaihtaa niin että takajalat ovat paikoillaan ja osassa etujalat paikoillaan. Se mahdollinen muutaman pisteen menetys ei haittaa yhtään, kun ei tuo toko oikein ole meidän juttu.
Seuraamisella jatkettiin. Kyra tekee mun makuun todella hyvää seuraamista, mutta protokoilijan (kouluttajan) mielestä se ei oikein näyttänyt hyvälle. Poikittaa, kenottaa, keulii.. Mutta se riittää rallytokoon, ainakin paremmin kuin tokoon ja sehän riittää meille :)
Viimeisenä tehtiin paikkallaoloharjoitukset sekä maaten että istuen kunnon häiriössä. Kouluttaja heilutti raipan päässä olevaa lelua ja vingutti erilaisia leluja koirien edessä sekä sanoi erilaisia käskyjä kuten maahan,istu, vapaa, tule.. joita koirien ei siis pitänyt totella. Kyran paikallaolo on parantunut ihan sikana ja sitä ei mitkään häiriöt haitannut yhtään.
Keeta kepardi pääsi seuraavaksi liitämään esteiden yli, tai läpi. Koirakoutsin treeneissä on aina rata josta me tehdään jotain pätkiä. Meidän reenin teemana oli takaaleikkaukset ja persjätöt. Tällä kertaa vaan ilmeisesti juuri olleet juoksut hieman häiritsi, kun penneli oli välillä vähän omissa maailmoissaan eikä ollut ollenkaan sellainen sähikäinen lelunkaan kanssa mitä se nyt on muutamissa agitreeneissä ollut. Tai sitten se oli vaan väsynyt kun käytiin aamusta koirakavereiden kanssa lenkillä ja sen jälkeen vielä tokoiltiin hieman. Muuten se on ollut kotona ihan normaali (rasittava :-P ) omaitsensä.
Täytyy meidän omissa agitreeneissä tehdä erilaisia harjoituksia estehakuisuuden vahvistamiseksi, nyt Keeta tarvitsee hyvin tarkasti ohjata esteille mikä on nopean kelpien kanssa hieman haastavaa :)
Kyra aloitti Mika Jalosen pitämällä tokotunnilla. Tunti aloitettiin luoksetulon stoppien harjoittelulla ja mehän ei olla niitä Kyran kanssa edes harjoiteltu ollenkaan.. Osaahan tuo liikkeestä seisomisen, mutta luoksetulon pysäytys on kuiteskin pikkuisen eri asia. Yritettiin aluksi (melkein) kisaomaisesti ja todettiin että luoksetulon vauhti hukkuu pysähdyksen takia. Joten tehtiin Kyran kanssa pelkkää seisomista paikoillaan. Saatiin ihan hyvät vinkit miten edetä, mutta taidetaan unohtaa se stoppi vielä piiitkäksi aikaa. Jos yritetään ensiksi saada sieltä alokkaasta se ykköstulos, mikä ei tosin koskaan tule ellei ilmoittaudu niihin kisoihin. Ja tokokisoihin ei tee mieli edes mennä koska ei siitä kuiteskaan mitään tule. Ai miten niin positiivinen?
Tokotunnilla jatkettiin kaukojen pariin. Niissä me loistettiin, osataan siis jo jotain avoimen liikkeitä ;) No joo jos oikein ruvetaan pilkkua viilaamaan, niin Kyrahan tekee yhden asian kaukoissa hieman väärin. Se tekee vaihtoja sekaisin, eli osassa vaihdoista vaihtaa niin että takajalat ovat paikoillaan ja osassa etujalat paikoillaan. Se mahdollinen muutaman pisteen menetys ei haittaa yhtään, kun ei tuo toko oikein ole meidän juttu.
Seuraamisella jatkettiin. Kyra tekee mun makuun todella hyvää seuraamista, mutta protokoilijan (kouluttajan) mielestä se ei oikein näyttänyt hyvälle. Poikittaa, kenottaa, keulii.. Mutta se riittää rallytokoon, ainakin paremmin kuin tokoon ja sehän riittää meille :)
Viimeisenä tehtiin paikkallaoloharjoitukset sekä maaten että istuen kunnon häiriössä. Kouluttaja heilutti raipan päässä olevaa lelua ja vingutti erilaisia leluja koirien edessä sekä sanoi erilaisia käskyjä kuten maahan,istu, vapaa, tule.. joita koirien ei siis pitänyt totella. Kyran paikallaolo on parantunut ihan sikana ja sitä ei mitkään häiriöt haitannut yhtään.
Keeta kepardi pääsi seuraavaksi liitämään esteiden yli, tai läpi. Koirakoutsin treeneissä on aina rata josta me tehdään jotain pätkiä. Meidän reenin teemana oli takaaleikkaukset ja persjätöt. Tällä kertaa vaan ilmeisesti juuri olleet juoksut hieman häiritsi, kun penneli oli välillä vähän omissa maailmoissaan eikä ollut ollenkaan sellainen sähikäinen lelunkaan kanssa mitä se nyt on muutamissa agitreeneissä ollut. Tai sitten se oli vaan väsynyt kun käytiin aamusta koirakavereiden kanssa lenkillä ja sen jälkeen vielä tokoiltiin hieman. Muuten se on ollut kotona ihan normaali (rasittava :-P ) omaitsensä.
Täytyy meidän omissa agitreeneissä tehdä erilaisia harjoituksia estehakuisuuden vahvistamiseksi, nyt Keeta tarvitsee hyvin tarkasti ohjata esteille mikä on nopean kelpien kanssa hieman haastavaa :)
6. joulukuuta 2014
Blogin ulkoasu tuottaa suuria ongelmia, tai siis ulkoasu on nyt muuten ihan ok, mutta tuo banneri.. Se on se ongelma, en vaan osaa tehdä sellaista mitä tahtoisin.. Minulla on mielessäni juuri täydellinen banneri, mutta lopullinen tulos on aina jotain ihan kamalaa. Hyvin yksinkertailella mennään nyt hetken jos toinenkin.
Jälleen on tapahtunut vaikka ja mitä viime päivityksen jälkeen. Keeta, tuo 11-kuinen tyttönen aloitti vihdoin juoksunsa noin viikko sitten. Olin jo hetken niitä odotellut ja ihmetellytkin missä viipyvät, kun onhan se mielestäni aika harvinaista että juoksut näin myöhään alkavat. Pääasia kuiteskin että alkoivat ja juoksu on ihan normaali.
Nina Oikarinen kävi hieromassa Minin viime lauantaina ja Mini sai terveen paperit! Törmäys Keetan kanssa ei siis ole aiheuttanut sen suurempia ongelmia. Oltiinkin perjantaina ensimmäisen kerran melkein kahteen kuukauteen agilitytreeneissä pikkumustan kanssa. Tehtiin lähinnä yksittäisinä kaikkia esteitä matalilla hypyillä. Ja pikkumusta tykkäsi, se oli ihan liekeissä! Tauko on tehnyt kaikin puolin oikein hyvää ja tästä onkin hyvä jatkaa kohti uusia seikkailuja :)
Jälleen on tapahtunut vaikka ja mitä viime päivityksen jälkeen. Keeta, tuo 11-kuinen tyttönen aloitti vihdoin juoksunsa noin viikko sitten. Olin jo hetken niitä odotellut ja ihmetellytkin missä viipyvät, kun onhan se mielestäni aika harvinaista että juoksut näin myöhään alkavat. Pääasia kuiteskin että alkoivat ja juoksu on ihan normaali.
Nina Oikarinen kävi hieromassa Minin viime lauantaina ja Mini sai terveen paperit! Törmäys Keetan kanssa ei siis ole aiheuttanut sen suurempia ongelmia. Oltiinkin perjantaina ensimmäisen kerran melkein kahteen kuukauteen agilitytreeneissä pikkumustan kanssa. Tehtiin lähinnä yksittäisinä kaikkia esteitä matalilla hypyillä. Ja pikkumusta tykkäsi, se oli ihan liekeissä! Tauko on tehnyt kaikin puolin oikein hyvää ja tästä onkin hyvä jatkaa kohti uusia seikkailuja :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)