Pennun kanssa ollaan harjoiteltu kovasti tokoa, hieman agilityä sekä uimassakin ollaan muutaman kerran käyty.
Ilmoitin Keetan hyvin extempore Koirakoutsin tokon alkeiskurssille ja siellä ollaan nyt käyty kolme kertaa. Ihanaa kun joku suunnittelee mitä tehdään ja kertoo miten voisi lähteä edistymään. Yksin treenatessa tulee usein tehtyä asioita samalla tutulla kaavalla muuttamatta tehtävää koiran osaamis tason mukaan.
Vaikka kurssilla tehdään ihan perusjuttuja aivan tokon alkeista lähtien, ollaan saatu paljon uusia juttuja ja treenivinkkejä. Keeta keskittyy todella loistavasti, vaikka ollaan koko tunti periaatteessa tekemässä jotain ja viereisellä kentällä on toinen tokoryhmä. Kouluttajan neuvoessa muita ollaan Keetan kanssa harjoiteltu myös rauhoittumista ja ihan vain hengailua tekemättä mitään.
Keeta 5,5kk osaa (toko juttuja):
- hakea kontaktia sekä edessä että sivulla ollessaan
- pitää kontaktia hetken aikaa häiriön alla
- tulla sivulle vain pienellä käden taakse viennillä
- seurata askeleen-kaksi ilman imuuttamista (tosin katse laskee usein alas vaikka paikka säilyy)
- mennä kosketusalustalle ja olla siellä hetken aikaa
- maata ja istua paikoillaan hetken aikaa ilman palkkaa (en ole kokeillut kui kauan olisi ilman, vaan palkannut aina välillä ja kehunut koko ajan)
- tulla luokse joko pelkästään luoksetulosta palkaten tai sivulle kädellä auttaen
- mennä merkille muttei osaa vielä jäädä sinne (kosketusalustan voisi ottaa tähän varmaankin käyttöön)
- kantaa puu -ja metallikapulaa
Agilityä ollaan ihan vähän vain harjoiteltu, vaikka vannoinkin etten pennulla aloita agia ennenkuin se on kasvanut. En halua rikkoa sitä liian aikaisella agin harrastamisella, mutta hinku on kova päästä kentälle pennen kanssa. Vauhdit olen yrittänyt (kelpien kanssa välillä hieman mahdotonta..) pitää tarkoituksella mahdollisimman alhaisina ja välttänyt äkkinäisiä käännöksiä ja pysähdyksiä.
Agilityesteiden lisäksi ollaan muiden treenatessa harjoiteltu käyttäytymään kentän vieressä nätisti ilman turhan päiväistä riekkumista kentän suuntaan. Kyra on tässä tilanteessa aivan mahdoton: se haukkuu, vetää ja näkee vain ja ainoastaan sen koiran joka tekee agilityä HÄNEN esteillään. Joten tästä oppineena Keeta ei tule koskaan käyttäytymään näin, vaikka yritys on välillä kova lähteä vetämään varsinkin jos kentällä menee jokin vauhdikas (ja äänekäs) koira. Hitaampien koirien kanssa ei oikeastaan ongelmia ole, vaan pentu osaa hienosti hillitä itsensä ja tapittaa minua.
Keeta 5,5kk osaa (agility juttuja):
- odottaa nätisti riekkumatta omaa vuoroaan kentän vieressä (toisinaan itsehillintä pettää ja pienen kelpien tekisi mieli alkaa reikkumaan kentällä menevää koiraa kohti)
- mennä putkeen erikulmista, myös mutka/s-putket menee vaikkei niitä olla hirveesti otettu
- mennä aidan siivekkeiden välistä
- erilaisia ohjauskuvioita ilman esteitä ja muutamia aidan siivekkeiden/putkien kanssa
- hakeutua 2on2off kontaktiin sekä puomilla ja laatikon päällä
- mennä namikupille joka esteen/esteiden toisella puolella
- mennä renkaan läpi (rengas minun kädessäni ja aivan maassa kiinni)
Tässä muutama viikko sitten aurinkoisina päivinä käytiin pariin kertaan uimassa, ensimmäisellä kerralla ilman hihnaa ja toisella kerralla hihnan kanssa.. Keeta ei pelkää vettä kuten Kyra ja se ehtikin hieman säikäyttää ensimmäisellä uinti kerrallaan. Menin itse kahlaamaan polviin asti järveen ja kelpiet olivat vapaana. Keeta lähti samantein uimaan keskelle järveä, eikä kääntynyt vaikka huusin, taputin käsiä...jne.. Kääntyi vasta, kun menin itse uimaan sen perään, vaatteet päällä... Toisella uinti kerralla Keeta sai tosiaan olla hihnassa ihan varmuuden vuoksi. Se ui erittäin mielellään ja ei haittaa yhtään vaikka vesi lentää ja koko koira kastuu :)
Reilu viikko sitten sattui pieni ikävä haaveri, kun käytiin pikaisella lenkillä agikentän ympäri. Koirat juoksivat vapaana ja kun laitoin Keetan autoon huomasin sen tassusta tulevan verta. Sydän hyppäsi kurkkuun ja mielikuvitus lähti laukkaamaan ajatellen kaikkea kamalaa. Tarkempi tutkimus osoitti tassussa olevan haava. Mentiin kotiin, putsasin tassun kunnolla ja totesin haavan olevan onneksi vain pieni pinnallinen naarmu,vertakaan ei ollut tullut kuin ihan vähän. Laitoin tassuun kuiteskin siteen, jottei pääsisi nuolemaan haavaa. Ulkoilu tapahtui side ja muovipussi tassussa, sisällä tassu on ollut ilman sidettä. Keeta repi varsinkin yksin ollessaan itse siteen pois jos sen sille laittoi, mutta ei ihme kyllä nuollut haava. Haava onneksi parantui nopeasta eikä tulehtunut vaikka sitä hieman pelkäsinkin. Tassun putsaaminen oli varsin helppoa: pikkukelpie tuli viereen odottamaan kun laitoin betadine liuoksen valmiiksi ja antoi nätisti putsata tassun <3 Joku toinen nimeltä mainitsematon kelpie olisi mennyt karkuun.. ;)