Lämpötilan suhteen ei tämä päivä tuonut mitään yllätyksiä, joten varsin lämmin oli kisata.. Mini ei onneksi ole kovinkaan lämpöherkkä koira, joten sille ei tuottanut ongelmia juosta kuumuudessa täysiä. Nesteytyksestä piti pitää erityistä huolta varsinkin Minin kohdalla, koska se juo todella vähän vettä muuten.
Kelpiet olivat hengaamassa mukana ja voin ilokseni todeta kuinka ihanaa on tuon pennun kanssa olla agikentän vieressä :) Ei tarvitse pidellä kaksin käsin hihnasta kiinni ja kuunnella sitä ainaista haukkumista kun joku tekee agia... Tehtiin vähän toko juttuja ja näyttelyreeniä siinä radan vieressä ja penneli keskittyä todella hienosti <3 Kyran kanssa tokoilu (tai edes rennosti hengailu) kentän vieressä on täysin mahdotonta.. Kuka lie sen sellaiseksi on opettanut ;)
Kisapaikalla Mini mennä viipotti häntä pystyssä ja haukkui kaikki liikkuvat olennot. Asenne oli siis hyvä jo alusta asti, vaikka hieman jännitin miten käy kun ei tosiaan juuri mitään olla tehty pariin kuukauteen.
Ensimmäinen rata oli agilityrata. Mini oli ihan hyvissä fiiliksissä radalle mentäessä, mutta otti hieman itseensä kun asettelin sen oikeaan lähtöpaikkaan.. Lähti liikkeelle vähän tahmeasti, mutta jo neljännellä esteellä (putki) sai kunnon vauhdin. Rata oli profiililtaa oikein mukava ja luulinkin että tehtiin nolla mutta treenikaverit kertoivat tuomarin nostaneen kätensä ylös puomin alastulolla.. Tässä se nähdään, ettei olla hirveesti reenattu: koira ei muista miten niillä kontakteilla toimitaan. Olisi pitänyt vain itse tehdä pieni hidastus puomin alastulon paikkeilla, niin ei se olis sieltä sillain hypännyt alas. Viitonen oli siis tuloksena ja reilu 5 sekuntia alle ihanne ajan! Virheestä huolimatta jäi startista aivan älyttömän hyvät fiilikset ja koirallakin oli mukavaa.
Toiselle agiradalle lähdettiin myös hyvissä fiiliksissä ja alun suht haastavan putki/puomi erottelun jälkeen kaiken piti olla ihan helppoo. Olihan se niin kauan kunnes ohjaaja lopettaa ohjaamasta ja olettaa koiran menevän takaa kiertoon ihan tosta noin vaan. Mini hyppäsi siis yhden aidan väärin päin, mutta jatkettiin matkaa ihan hyvällä fiiliksellä muutama este kunnes.. Teen persjätön ennen aata, koira menee aalle ja seuraavaan putkeen, mutta tulee pihalle hieman outona ja kiertää keinun. No ei siinä mitään, ajattelin ja lähetin koiran seuraavalle esteelle (putki) mutta ei se mene sinnekkään. Juostiin suoraan maaliin ja Mini oli ihan normaali reipas itsensä, vaikkei mitään esteitä mennytkään siinä lopussa. Treenikaverit sitten hieman valaisevat mitä siellä miun persjätön aikana oikein tapahtui. Mini oli hypännyt aata ennen olleen hypyn, tullut päälleen alas ja mennyt kuperkeikalla itsensä ympäri, ravistellut vaan ja jatkanut matkaa. Ilmeisesti vasta putken jälkeen tajusi itsekin mitä oli tapahtunut ja paniikki iski siinä vaiheessa eikä kyennyt enää jatkamaan. Hylky oli siis tuloksena tältä radalta.
Hyppärille mentiin pitämään vaan hauskaa ja katsomaan ettei tuosta kuperkeikasta jäänyt mitään traumoja pikkukoiralle. Herkkänä koirana Mini muisti kuiteskin tuon äksidentin ja arpoi kahta ensimmäistä hyppyä hieman ja oli vähän varautuneen oloinen, mutta kolmas putki sai vauhdin päälle ja sitten mentiin tuhatta ja sataa eteenpäin :) Kepeillä pieni lipsahdus väärälle puolelle, mutta muuten loppu rata oli oikein loistavaa Miniä. Tuloksena viisi ratavirhettä ja muutama sekunti yliaikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti