24. heinäkuuta 2013

Kuulumisia

Palataan pari viikkoa taaksepäin ja kerrataan miten ruskea otus selvisi masuvaivoistaan.

Se oli torstain ja perjantain vaisu, epänormaalin rauhallinen. Se ei hyppinyt, pomppinut eikä säntäillyt sinnetännetonne koko aikaa. Ei edes tullut herättämään minua aamuisin kellon soitettua. Se kun yleensä hyppää sänkyyn samantein kuullessaan kellon herättävän, tulee nuolemaan naamaa ja makaamaan ihan kylkeen kiinni. Näinä kahtena aamuna Kyra tyytyi vain vähän heiluttamaan häntäänsä (nukkui lattialla). Toisinaan tämä ärsyttää (varsinkin kellon soidessa puoli viiden aikaan aamuyöstä) mutta lauantaiaamuna kun kello soi ja sänkyyn hyppäsi erittäin iloinen ruskea otus, joka antoi hyvän huomenen pusut, eikä muuten ärsyttänyt sitten yhtään <3

Ruokahalu Kyralla normalisoitui jo torstaiaamuksi. Se sai useita kertoja päivässä pieniä annoksia riisiä ja kanaa, mikä oli keepien mielestä erittäin tylsää kun ruokaa olisi pitänyt tarjota paaaljon enemmän.
Ripulilla se oli vielä perjantaina, mutta ei ihan niin kiire ollut kuin keskiviikkona eikä niin usein tarvinnut käydä. Ulkona ei vetänyt remmissä ollenkaan, käveli juuri niin kuin sitä olen kovasti yrittänyt opettaa :) Tätä nätisti hihnassa -käytöstä kesti tosin vain lauantaihin asti.
Lauantaina kelpie tosiaan oli jo melkolailla oma itsensä ja sunnuntaina tuli hyppyloikatkin kuvioihin mukaan. Viikonloppu mentiin vielä kokonaan toipilaan ruualla ja maanantaina aloin pikku hiljaa lisäämään normaalia ruokaa sekaan. Viikko sitten keskiviikkona käytiin kontrollitarkastuksessa Reviirissä ja kaikki oli juuri niinkuin pitää. Eläinlääkäri totesi "onko tämä se sama koira mikä kävi täällä viikko sitten" kun mentiin vastaanottohuoneeseen. Kyra kun olisi vähän halunnut pussailla ja hyppiä ell vasten.. :)

En tiedä sittenkään oliko tämä mahapöpö ruuasta johtuvaa vaan oliko kyseessä jonkinlainen tarttuva tauti. Tietooni on tullut neljä koiraa joilla suurinpiirtein samaan aikaan samanlaisia oireita. Vai oliko ihan sattumaa että kaikilla neljällä meni maha sekaisin melkein samaan aikaan.. Mene ja tiedä, meillä ei ainakaan tarttunut chihuihin, onneksi.

Mini pääsi viime lauantaina koirahieroja Nina Oikarisen hierottavaksi ja se osasi jopa käyttäytyä! Alkuun jännitti, mutta kun laitoin chihun makaamaan, se rauhoittui siihen ja välillä pisti jopa silmiä kiinni. Ninaa tosin piti tarkkailla aina välillä ja jos kuului yllättäviä ääniä oli chihu valmiina syöksymään karkuun.. Minillä oli selkä lähinnä lanteen alueelta jumissa mitä osasin odottaakin koska Minni usein peitsaa jopa reippaassa kävelyvauhdissa. Täytyy nyt oikein ahkerasti venytellä sitä.
Minin kanssa mennään tulevana viikonloppuna Raumalla agiliitämään pitkästä aikaa. Luvassa kaksi päivää agilityä, kuusi starttia ja yö vietetään jossain :) Se toivottavasti selvinnee tässä lähipäivinä.. Tai vietetään yö meidän omassa "asuntoautossa".

Tiedättekö miten käy kun kelpiellä on todella kuume?
Kelpie menee tietenkin vilvoittelemaan mutalätäkköön. Ei se ole koskaan ennen mennyt makaamaan mihinkään märkään ja nyt oikein kyljelleen. Tosin kelpie ei tainnut heti hoksata että siitä on oikeasti märkää kun hyppäsi äkkiä lätäköstä eikä mennyt enää lähellekkään.
Oltiin tänään treenaamassa Minin kanssa agia ja Kyra teki vähän tokojuttuja sekä muutaman kerran putkea. Treenien päätteeksi mentiin kiipeilemään läheiselle jyrkähkölle mäelle ja tuo ruskea otus sai siellä hepulit ja veti ihan täysiä ylös alas mäen rinnettä. Kuumahan siinä tuli ja kun palattiin autolle löysi kelpie mutalätäkön johon pisti tyynesti kyljelleen. Ajattelin sen vain kävelevän yli ja siksi päästin sen sinne. Käytiin sitten uimassa ennenkuin mentiin kotia...

10. heinäkuuta 2013

Karhunpoika sairastaa

Miun ruskea nallekarhuni on kipeä :( Ei maistu vesi, saati sitten ruoka. Tuijottaa vain yhteen kohtaan eikä oikein tiedä menisikö maate vai ei.

Mistä kaikki alkoi? Mitä on tapahtunut?

Viime yönä Kyra halusi ulos noin viisi kertaa ennen kellon soittoa (eli klo 4.44...). Sillä oli maha aivan sekaisin. Vaikka ripaska lensi ihan huolella oli Kyra silti iloinen oma itsensä. Ruokaakin olisi halunnut, mutten antanut koska yleensä tällainen menee ohi päivän tai parin paastolla. Se oli ollut myös maanantaina vähän kuralla, muttei noin paljoa ja tässä välissä jätökset ovat olleet kiinteitä.. Maanantaina mahan oli todennäköisesti sekoittanut sunnuntaina syöty raaka lohi mitä koirat saivat ensimmäisen kerran. Johtuiko tämän päiväinen myös tuosta lohesta vai jostain muusta, sitä en tiedä.
Töihin oli kuitenkin pakko mennä, mutta onneksi äitini oli lomalla ja vein Kyran sille hoitoon päiväksi. Päivän aikana Kyran kuntoon ei tullut juurikaan muutosta, se joi lihaliemivettä ja oli kuulemma kerjännyt tuttuun tapaansa ruokapöydästä ruokaa. Ripaskalla oli kuiteskin käynyt muutaman tunnin välein.
Tulin kahdelta töistä ja sen jälkeen alkoi tapahtua. Kyra lopetti pikku hiljaa juomisen, ei halunnut ruokaa ja muuttui poissaolevaksi. Tahtoi vain nukkua, ei edes leikkiä halunnut.
Neljän jälkeen päätin soittaa johonkin ja muistin Reviirin Tamperella olevan auki kahdeksaan asti illalla. Soitin sinne ja sain ajan puolen toista tunnin päähän. Kiirehän siinä vähän ehti tulla. Autostakin oli tietysti bensiini ihan lopussa...

Automatkalla Kyra vähän heräsi ns. henkiin, tottahan toki keepien pitää vastaan tulevat autot laskea ;) Ei tosin niin paljoa riehunut takaosastossa kuin yleensä, nyt tyytyi vain päätään kääntämään autojen tullessa vastaan. Perille päästiin kiireisestä lähdöstä huolimatta ajoissa. Vaikka Kyra oli selkeästi pirteämpi kuin kotona ennen lähtöä, huomasi silti ettei kaikki ole kunnossa. Vaikka ympärillä tapahtui vähän väliä jotain, vieraita koiria/ihmisiä tuli ja meni koko ajan, keepie vain nukkui odotusajan. Kyra muuten painaa 14,4kg.

Ell ei löytänyt Kyrasta mitään "vikaa" tunnustelemalla tai kuuntelemalla, joten otettiin verinäytteet. Tulehdussolut ja glukoosi olivat hieman koholla, muuten kaikki oli ok. Veren sokeri oli varmasti stressin takia koholla, mutta tulehdussolut kertovat jossain olevan tulehdus. Ell epäili mahasuolikanavan tulehdusta.
Kyra sai vastaanotolla niskaansa nestettä sekä pahoinvoinnin estolääkkeen (oksensi juuri ennen kuin lähdettiin ell) ja antibiootin pistoksina. Kyra antoi tehdä kaikki toimenpiteet oikein nätisti, mutta nestepatti joka muodostui niskaan/vasemman lavan kohdalle ei oikein ollut kelpien mieleen.
Tällä hetkellä se tosiaan vain seisoo paikoillaan, kun ei voi mennä maate nestepatin takia, ei halua syödä eikä juoda vapaa ehtoisesti.

Jospa nuo lukuisat pillerit mitä mukaan saatiin, auttaisivat ruskeaa otusta muuttumaan jälleen leikkisäksi hassuttelijaksi <3

Onneksi en ole vielä ehtinyt irtisanoa Kyran vakuutusta...