Uusia juttuja

Keeta on harjoitellut viime päivinä ahkerasti kädestä syömistä, käden seuraamista ja (näyttely) seisomista. Sekä hieman kontaktia, istumista ja tietenkin opetellut omaa nimeään. Ahneena pikkupentuna nämä asiat ovat helppoja opettaa ja sen keskittymiskyky on huikeen hyvä noinkin pieneksi pennuksi. Olen nyt antanut sille aina suurimmanosan jokaisesta päivänateriasta kädestä tehden jotain pieniä harjoitteita samalla.
Pentu syö tällä hetkellä Acanaa, mutta tulee siirtymään ProBoosteriin kunhan tuo pussi loppuu (jos kyseinen ruokamerkki sille sopii).

Keetan kanssa käytiin eilen katsomassa sen elämän ehkä yhtä tärkeintä paikkaa kodin jälkeen. Nimittäin treenikenttää. Kentän aitojen sisäpuolelle ei toki menty, mutta siinä hiekkamontulla koirat saivat hetken aikaa juosta ja ihmetellä maailmaa. Hyvin rohkeasti pentu tutustui uuteen paikkaan ja mennä viipotti siellä kuin vanha tekijä.
Tänään käytiin samaisella kentällä ja kaveri tuli sinne kahden shelttipojan kanssa pikaisesti pyörähtään. Hieman pikkukelpiä jännitti isot karvaiset pojat, mutta hetken päästä meni reippaasti lauman mukana.

Mini ei siedä pentua yhtään. Suorastaan pelkää sitä ja menee aina karkuun jos penne tulee lähelle. Mini viettääkin aikaa mahdollisimman paljon joko mun sylissä, sohvalla (mieluusti selkänojalla) tai keittiössä portin takana pennun ulottumattomissa. Mini ei halua edes tehdä mun kanssa yhtään mitään, ei ota nameja kädestä, se ei pyöri tai peruuttele. Se vaan on ja murjottaa. Pelkää vissiin pentubakteereja ;) Ulkona ei voi tehdä pissiä jos pentu on mukana, koska hurja kelpiepiraija voi vaikka hyökätä niskaan kiinni juuri sillä hetkellä. Mini ei käyttäydy pentua kohtaan millään tavalla aggressiivisesti, se vain juoksee karkuun ja murahtaa jos se tulee liian lähelle. Ja tästä hippa leikistähän Keeta oikein innostuu...
Kaikesta tästä voidaan vetää johtopäätös, että meillä vietetään agitaukoa Minin kanssa hetken aikaa...
Kyran mielestä pentu on ihan ok. Ei kylläkään leiki sen kanssa, muttei toisaalta vihaa/pelkääkään sitä. Paitsi silloin, kun pentu päättää iskeä naskalihampaansa Kyran häntään.. Silloin pentu saa kyllä kuulla onko tehnyt oikein vai väärin ;) Mersu käyttäytyy pentua kohtaan hyvin kylmänviileästi. Sille on ihan sama vaikka pentu on olemassa, kunhan se muistaa käyttäytyä vanhan rouvan tahtojen mukaisesti. Mielestäni on ihan ok, että aikuinen koira huomauttaa pennulle murahtamalla ja tarvittaessa nappaamalla jos se tekee jotain epäsopivaa.

Ehkäpä tämä yhteiselo alkaa jossain vaiheessa toimimaan ja Minin ja Keetan välinen suhde paranee ajan kanssa. Pentu onneksi vanhenee ja viisastuu päivä päivältä yhä enemmän ja ehkäpä chihuahua pian huomaa pikkupiraijan kasvaneen samallaiseksi koiraksi kuin sen paras kaveri Kyra on.