17. marraskuuta 2013

JANKKin kisat 16.11

Eilen JANKKin kisoissa oli kolme starttia ja me tehtiin jotain mitä en olisi heti uskonut. Jankkin halli on melko pieni, tilaa ei oikein ollut sisällä tehdä muuta kuin odottaa omaa vuoroaan. Ajattelin ettei Mini tule koskaan tekemään tuolla mitään, kun on niin ahdasta ja ihmisiä ja koiria on sisällä ihan tarpeeksi. Alussa näyttikin todella lupaavalta, kun mentiin ekan kerran halliin. Mini meni tuttuun tapaansa aivan lukkoon, ei tehnyt mitään halus vaan syliin jne.. Hengailtiin hetki hallissa, mutta Mini ei rentoutunut ollenkaan, se oli ihan paniikissa. Tässä vaiheessa ajatus kotiin lähtemisestä ei ollut kaukana, mutta päätin kuiteskin mennä kokeilemaan. Koira autoon ja rataantutustumiseen.

RATA 1
Rata ei ollut kovinkaan haastava, ja mikä hauskinta huomasin vasta oman suorituksen jälkeen ettei siinä ollut keppejä ollenkaan. Haastavuus tuli ehkä hämyesteistä ja putki-kontakti erottelusta. Varsinkin Aan alla oleva putki tuntui houkuttelevan monia, kun piti mennä Aalle. 
Ulkona oli lämmittely esteinä putki, Aa ja kaksi aitaa, niillä sain Mini vähän rennommaksi ja siellä se pyöri ja peruutteli normaaliin tapaansa iloisena omana itsenään. Startattiin jo kahdeksantena, mutta odotin pihalla niin kauan kunnes meidät kuulutettiin valmistautumaan. Otin koiran syliin ja mentiin halliin. Päästiin sellaisen kopin taakse mihin ei näkynyt tai ollut muita koiria/ihmisiä. Siellä Mini oli aluksi että "apua, ei täällä voi mitään tehdä", mutta hetki ennen meidän vuoroa se rentoutui ja alkoi jälleen leikkiä meidän peruutus ja pyörimis leikkejä. Välillä toki kyyläili ympäristöään, mutta ei ollut enää paniikissa.
Jo ensimmäisestä hypystä huomasin kuinka pikkumustakiituri pisti turbovaihteen päälle ja ampaisi täysiä eteenpäin. Se on niin ihana, kun se tekee niin tarkasti, niin tosissaan ja niin täydellisesti <3 Matkan varrelle mahtui muutama "oho, ei tätä näin pitänyt ohjata" kohtaa, mutta silti nollalla maaliin ja alle ihanne ajan. Sijoitus 9/36.

 RATA 2
Toinen ratakaan ei ollut mikään hirvittävän haastava. Alussa piti kuutos hypylle asti miettiä mikä ohjaus valinta olisi paras mahdollinen, tai lähinnä miltä puolelta ohjata, mutta muuten piti olla ihan simppeli. 
Odotettiin jälleen ulkona ja kun meidän vuoro oli valmistautua, mentiin samaisen kopin taakse piiloon. Mini oli vähän varautunut, mutta kykeni kuiteskin tekemään temppuja. Ja taas ensimmäisen hypyn jälkeen mukaani lähti sellainen tykki, ettei oo tosikaan. Ei se ole koskaan kisoissa lähtenyt noin vauhdilla jo ensimmäiseen hyppyy, usein se syttyy vasta jossain radan puoli välissä. Tuo alku hässäkkä meni oikein mallikkaasta, ei ehkä ihan käsikirjoituksen mukaan, mutta ei virheitä ja sehän on kait pääasia ;) Pituuden jälkeen ohjaus vähän valahti ja Mini meinas pongata 19 hypyn, mutta sain sen onneksi ihan hienovaraisesti pyydettyä tulemaan takaisin. Tuosta pienestä ylipitkästä kaarroksesta huolimatta nolla ratavirhettä ja alle ihanneajan! Sijoitus 12/38.

RATA 3
Kolmas rata oli hyppäri ja ensimmäisenä ajatuksena oli, ettei tuosta tulla koskaan selviämään virheettä maaliin asti. Ensimmäinen suuri kysymysmerkki oli 4 hypyltä 5 putkeen, miten siitä selvitä ilman ettei koira hyppää kuutos hyppyä? Se kuutoshyppy oli meinaan hyvin lähellä.. Toinen kysymysmerkki oli aina 12 hypyltä 16 putkeen asti. Kummalta puolelta, miten?? Nämä kohda olivat mysteeri aina siihen asti kun päästiin viivalle. Tosiaan vasta pillin vihellyksen jälkeen päätin miten nämä kyseiset kohdat yritän ohjata. 
Toistettiin jälleen sama kaava ennen radalle menoa, ja Mini oli ihan liekeissä kun mentiin viivalle. Vähän jännitti kuinka käy, kun sihteerit, ratahenkilöt yms.. olivat juuri siinä koiran takana, meneekö paniikkiin vai ei? Ei todellakaan mennyt, vaan odotti (=hiippaillen) lupaa sännätä radalle <3
Ensimmäinen kysymysmerkki kohta suoritettiin vähän huonosta ohjauksesta huolimatta puhtaasti. 14 esteelle asti menin ihan suunnitelmien mukaan, mutta sitten sain jostain hyvä idean: tähän kohtaanhan sopii loistavasti sylkkäri (14-15 väliin)! Alkuperäinen suunnitelma olisi ollut valssi (ohjasin hyppy"suoran" keppien puolelta). Todennäköisesti ohjausvalinnastani johtuen olin auttamattomasti myöhässä ohjaamaan 16 putkeen ja koira ehti kiertää, onneksi kiertää eikä hypätä, pituuden.
Tämä rata ei ollut mikään ohjauksellisesti kaunista katsottavaa: kalastelua, myöhässä olevaa ohjausta... Kaikesta huolimatta räpiköitiin puhtaasti maaliin, mutta 1,35 sekuntia yliaikaa. Ei kyllä harmittanut yhtään tuo yliaika, olin vain onnellinen iloisesta koirasta <3 Sijoitus 6/30.

Näistä kisoista jäi hyvä mieli sekä koiralle että ohjaajalle. Kiitos tuon kopin hallin sisällä, ilman sitä ei radoista olisi todennäköisesti tullut yhtään mitään.. Seuraavaksi suunnataan Lempäälään, Jyväskylään ja/tai Seinajoelle, ja toivotaan että chihu muistaa tämän fiiliksen.

Ei kommentteja: