Tänään on tosiaan Keetan 5-vuotissyntymäpäivä. Siitä on tullut niin ihana! Silloin joskus monet sanoivat sen olevan adhd joka ei rauhotu koskaan, mutta niin se vaan on vanhentunut ja viisastunut. Olihan se tosiaan silloin sanotaan alla 2-vuotiaana melkosen vilkas yksilö, paljon vilkkaampi kuin Kyra silloin aikoinaan saman ikäisenä. Toki saattaa tällä hetkellä vaikuttaa sekin, että Koona on ottanut sen Keetan adhd roolin ja Kepa vaikuttaa sen takia rauhalliselta, kun vierellä on tollanen duraselpupu.
Keeta sai jälleen synttärilahjansa jo edellisenä iltana, joka tällä kertaa oli hirven luu. Toki muutkin saivat samallaiset ja hetken epäröinnin jälkeen järsivät innoissaan luitansa hetken aikaa. Kauaa en viitsinyt antaa kerralla syödä, koska en halua mitään paskamyrskyä jos eivät mahat kestäisikään erikoista eläinlajia. Koonan mahan kestävyyttä en vielä oikeastaan tiedä, mutta Mitsu ja Keeta eivät helposti mene ripulille. Ovat vissiin tottuneet syömään kaikkea epämääräistä :D
Vietimme jälleen vuoden vaihteen kotona, täällä maalla. Eli ei pauketta kovin lähellä. Koirien kannalta hyvä, vaikkei kukaan oikein paukkeeseen reagoi. Voidaan käydä pissalla vaikka tuolla keskustassa paukuteltaisiinkin. Koonan käytin vain tuossa talon etupuolelle asioillaan koska en halua sille samaa ensi kosketusta raketteihin mikä Keetalle silloin aikoinaan tuli. Keetahan näki ja samalla hetkellä kuuli taivalle singonneen raketin valot ja paukahduksen ja on siitä lähtien reagoinut koviin ääniin. Ei pelkää mutta huomioi äänet ja vähän niinkuin alkaa katsomaan missä ne valot välähtää. Koonaa ei voinut vähempää kiinnostaa pauke! Hyvä niin! Siitä tulee niin loistava koira ja mä pelkään sitä että pilaan sen vielä jossain vaiheessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti