Joulukuun ensimmäisenä lauantaina oli Seinäjoen agilitykisat ja Minin kanssa lähdettiin tekemään onnistuneita ratoja hyvällä fiiliksellä. Luvassa oli yksi hyppyrata ja kaksi agirataa, tuomareina Eeva-Liisa Pohjanen (1 rata) sekä Minna Räsänen (2 rataa).
Lähdin aikaisin aamusta liikkeelle, tarkoituksena oli etsiä puuttuvat joululahjat ennen ensimmäistä rataan tutustumista. Ne löytyivätkin oletettua nopeammin ja Wallsport areenalla olin jo pari tuntia ennen ensimmäistä starttia, olipahan tarpeeksi aikaa tutustuttaa pikkumusta hallin hälinään :)
Ensimmäisen radan tuomaroi Pohjanen ja oletin että myös kakkosissa pitää kolme LUVA tulosta saada kahdelta eri tuomarilta ja siksi "paineet" tehdä tältä radalta nolla oli melko korkealla. Minillähän oli siis Räsäseltä jo yksi nolla, jonka se sai Jyväskylän kisoissa pari viikkoa aikaisemmin. Tästä syystä tosiaan oletin, että jos Pohjasen rata menee pipariksi, emme SERTiä (ja siirtoa 3-luokkaan) voi tänään saada. Ja niinhän siinä kävi, tuntemattomasta syystä Mini meni kaikista kolmesta kontakti esteistä ohi ensimmäisellä kerralla -> HYL. Mielestäni ohjasin kaikille kontakteille samalla tavalla kuin aina ennenkin, mutta tällä kertaa Mini tuli ohi. Muutenkin tämä rata oli vähän tahmea ja fiilis ei ollut koiralla paras mahdollinen = jännitti. Radan viisi viimeistä estettä meni kuitenkin loistavasti minimäiseen tyyliin täysiä ja radan jälkeen itsellä oli vähän ristiriitaiset fiilikset. Huonot fiilikset siksi kun ei onnistuttu ja saatu sitä yhtä nollaa ja hyvät kun edes loppu meni niin loistavasti ja koira oli iloinen, rento oma itsensä maalissa.
Räsäsen radoille lähdettiin rennosti ilman minkään valtakunnan paineita nollista, lähdettiin vetämään vaan täysiä hyvällä fiiliksellä. Mini oli ihan liekeissä radalle mentäessä, hyppi mua vasten ja oli ihan innoissaan. Pysyi hyvin paikoillaan, mutta oli koko ajan valmis sinkoamaan täysiä eteenpäin kuin pikkumustasalama <3 Täysiä se menikin ja juuri sinne minne piti, ei ratavirheitä eikä ihanneajan ylityksiä kummaltakaan radalta. Olin ihan varma ettei sijoitukset voi olla kovinkaan hyviä, koska nollia teki mielestäni monta meitä nopeampaakin koiraa, mm. kääpiöpinseri, russeli.. Eihän chihuahua voi olla näitä rotuja nopeampi, eihän? No kyllä voi! Ensimmäinen rata voitettiin tuloksella -4,00 ja toisella radalla sijoitus oli kakkonen tuloksella -9,74. Kävellessäni palkintopallille päin huomasin tuomarin kädessä SEN punamustan ruusukkeen, mutta ajattelin SEN ruusukkeen tulevan kolmanneksi tulleelle kun eihän me voida sitä vastaanottaa. Meille SE ruusuke kuiteskin annettiin, SE punamusta SERTi ruusuke <3 Tosin en ihan uskonut sitä, ja olin varma että mun tuurilla joku on katsonut mein kisakirjaa väärin ja SERTi otetaan meiltä vielä pois. Kotona piti heti tarkistaa agilityn säännöt ja siellähän se lukee: "Agilitytuomarin lukumäärälle ei ole asetettu vaatimuksia, vaan kaikki
luokanvaihtoon oikeuttavat nollatulokset voidaan saavuttaa yhden
agilitytuomarin arvostelemilta radoilta." lähde
Eli me ollaan ihan oikeesti kolmosluokkalaisia!
Kisoista jäi mahtavat fiilikset, sekä koiralle että ohjaajalle. Pikku hiljaa ollaan palailtu pilvilinnoista takaisin maan päälle ;)
Nyt on Mini pitänyt antaittua taukoa agista ja jatketaan ehkä ensi viikolla agin parissa (jos saadaan ryhmä Kana-areenalle kasaan). Tarkoituksena on loppu/alku vuosi keskittyä tekniikan hiomiseen ja vauhdin maksimoimiseen, jotta kolmosissa päästään näyttämään mistä chihuahua on tehty ;)
Kyran kanssa tokoilut näyttää erittäin hyvältä. Vain seisominen tuottaa suuria ongelmia, mä en vaan osaa opettaa sitä seisomaan paikoillaan..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti