Eilisestä selvittiin hengissä, se lienee pääasia..
Odotettiin omaa vuoroa siinä eläinlääkärin vastaanotolla ja kaikki ohi kulkevat ihmiset olivat Keetan mielestä potentiaalisia rapsuttajia. Se on kyllä jännä koira, kun ulkona lenkillä ollessa vastaan tulevat ihmiset hieman jännittää ja niitä pitää haukkua, mutta tuolla olisi ollut heti valmiina hyppäämään suoraan syliin rapsuteltavaksi.
Ensimmäisenä oli vuorossa silmä- ja polvitarkastus. Tarkastuksen teki eläinlääkäri Sanna Elfving. Silmistä ei löytynyt mitään huomautettavaa. Samaten polvet olivat nollat. Keeta oli super kiltisti tarkastuksen ajan, olin jo nähnyt pieniä painajaisia siitä kuinka se ei meinaa pysyä paikoillaan mutta huoleni oli ihan turhaa :) Keeta on fiksu pieni kelpielapsi ♥
Hetken päästä siirryttiin toiseen tutkimushuoneeseen, jossa Anne Siljamäki teki pikaisen perustutkimuksen ja antoi rauhoitteen. Keeta ei meinannut ensiksi antaa ollenkaan periksi vaan pyrki olemaan pystyssä vaikka vähän väsytti. Nukahti kyllä sitten ihan silmänräpäyksessä. Ja mä vahdin aivan koko ajan että varmasti hengittää.. Ihan jäätävän kamala fiilis kun toinen nukkuu ja pitää vaan muutaman sekunnin tauon henkityksessä.
Kuvat saatiin otettua lonkista, kyynäristä ja selästä. Kaikki oli ok yhtä pientä, mutta ei niin kivaa juttua lukuunottamatta. Palataan siihen, kun Kennelliitosta tulee lopullinen arvio ja katsotaan sitten heitetäänkö romukoppaan muutama haave tulevaisuudesta vai jatketaanko elämää suunnitelmien mukaan.
Viimesten kuvien jälkeen Keeta meinas nousta jo ylös, loistava ajoitus siis otuksella. Sai kuiteskin herätteen ja heräsikin melko nopeasti. Maksaminen oli huomattavasti helpompaa, kuin ilmoittautuminen, jostain kumman syystä ;) Kotona huomasin sillä olevan korvat ja mahan alusen ihan viileet ja Keeta tärisikin. Oli vissiin matkalla saanut kylmää ja rauhoituksen takiakin ruumiinlämpö saattaa laskea. Pistettiin Back on Track päälle ja mentiin vielä fleecepeiton mutkaan lämmittelemään. Siihen pikkuinen nukahti ♥
Kyra oli ihan ihmeissään mikä Keetalla on kun ei yhtään kiusaa sitä. Lohdutin Kyraa, että kyllä se muutaman tunnin päästä varmasti on taas oma vilkas itsensä, ja niinhän siinä kävi. Pari tuntia Keeta nukkui ja sitten se tuttu meno alkoi jälleen. Tai olisi alkanut, mutta eläinlääkäri sanoi ettei tänään saa riehua paljoa joten erotin ruskeat portin eri puolille.
Illasta vietettiin Kyran kanssa laatuaikaa tokoilun merkeissä, kun käytiin paikallisten koirakoiden treeneissä vähän höntsäämässä. Kyralla oli tosi kiva meno päällä ja se teki innoissaan töitä, tarjoili myös kaikkea mitä ei olisi välttämättä tarvinnut :) Vissiin tykkäsi lähteä välillä kaksin liikenteeseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti