Päivitykset laahaa taas jäljessä. Tällä kertaa syynä on ihan vain se etten ole tiennyt mitä kirjoittaisi.
Kuukausi sitten oli se eläinlääkäri reissu.
Minin ja Kyran polvet ja silmät olivat ihan priimaa, kummallakin polvet 0/0 ja silmissä ei perinnöllisiä sairauksia.
Kyra rauhoitettiin selkäkuvia varten. Siinä rauhoitteen vaikuttamisen aikana mietin, että onkohan ihan turhaa kuvauttaa kun ei siellä kuiteskaan mitään ole. Kuvat kuiteskin otettiin ja mentiin ell kanssa katsomaan ne toiseen huoneeseen ja mie odotin ell:n sanovan vain että terve kaikin puolin. Toisin kuiteskin kuulin, ell sanoi "kaularanka on siisti samoin rintaranka, mutta lannerangan alueella 4 ja 5 lannenikaman välissä hyvin lievä spondyloosin alku" Voin kertoa, että nuo sanat sattuivat melko paljon.
Ell sanoi silloittuman olevan niin pieni, ettei pitäisi haitata vielä mitään harrastamisia jne.. Mutta kun puhuttiin eläinlääkärin kanssa Kyran agilitystä ja siitä
kuinka se on toisinaan kieltänyt/alitellut maksihyppyjä, niin ell sanoi että saattaa
olla niin että korkeammilla hypyillä se muodostuma voi painaa esim.
hermoja ja/tai lihaksia jonka takia koira ei halua hypätä.
Joten agilityn kisaura on nyt virallisesti lopetettu ja Kyra siirtynyt 4-vuotiaana kisaeläkkeelle. Agilityä emme kuiteskaan ihan vielä lopeta, vaan harrastellaan omaksi huviksi minihypyillä niin kauan kun se on koirasta kivaa. Harmittaa ihan suunnattomasti, koira on kuiteskin vielä nuori ja sillä olisi ollut useampi kisavuosi edessä ja olisimme varmasti saavuttaneet jossain vaiheessa meidän pitkän tähtäimen tavoitteet.
Tämä oli taas sitä minun erittäin huonoa tuuria, yleensä kaikki mitä mie suunnittelen menee jossain vaiheessa penkin alle.
Mini on Kennelliiton kautta siirretty EJ-rekisteriin (ei jalostukseen), eikä se oikein muutenkaan luonteensa puolesta ole soveltuva jalostuskoira. Joten tällä hetkellä minulla ei ole jalostuskoiraa ollenkaan ja aika näyttää koska tulee se päivä kun tänne syntyy pieniä
koiravauvoja. Täytyy kyllä tunnustaa, että olen tulevia pentueita katsellut sillä silmällä jos vaikka sattuisi vihdoin se oikea kohdalle :)
Anteeksi kaikille ihanille pentujen kyselijöille, mutta meille ei siis ole tulossa kelpienpentuja.
Selkäongelmia on kelpieillä (ainakin vielä) vähän, enkä niitä itse halua olla lisäämässä.
Kyra liukastui viime talvena melko pahasti jäisellä tiellä, kun kääntyi täydestä vauhdista 180 astetta takaisin tulosuuntaan ja samalla takajalat liukastui ja lähti alta. Koira oli hetken aikaa asennossa missä etupää on menossa eteenpäin ja takapää tavallaan kyljellään eli koira oli vääntynyt keskivartalostaan ihan mutkalle. Tänään juuri keskutelin Kyran hierojan, Nina Oikarisen, kanssa siitä kuinka tämä äksidentti olisi voinut ehkä vaikuttaa spondyloosin syntyyn. Mutta tosiaan kukaan ei sitä osaa varmaksi sanoa mistä tämä on tullut, eikä sitäkään onko perinnöllinen vai ei, joten en halua ottaa sitä riskiä että tulevat pennut olisivat myös jotenkin selkäsairaita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti