1 vuosi ja 3 päivää

Melko tasan vuosi sitten laumaamme saapui pieni kelpi tyttönen Keeta. Tuota koiraa olin odottanut ja haaveillut jo muutaman vuoden.


9 viikkoa (C) Hanna

Vuodessa tuosta pienestä ruskeasta nappisilmästä on kasvanut aivan täydellinen kelpie. Juuri sellainen mitä halusinkin. Kyra kun on ollut aina todella rauhallinen kelpieksi, niin halusin vilkkaamman ja jos voi sanoa kelpiemäisemmän kelpien seuraavaksi. Ja sellaisen olen totisesti saanut, vilkas se on ja pirun nopea mutta osaa se toki rauhottuakin kun ei tapahdu mitään.

2,5 kuukautta

Vuoden aikana ollaan opeteltu lähinnä toko ja agility juttuja. Salaisena tavoitteena on päästä viralliseen tokokokeeseen tämän vuoden aikana, mutta katsotaan mennäänkö ennen vai jälkeen sääntömuutoksen. Paljon on vielä tehtävää, mutta alku näyttää ainakin lupaavalta :) Keeta ei ole niin pehmeä luonteeltaan kuin Kyra, niin uskon ettei siihen vaikuta ohjaajan jännittäminen ihan samalla tavalla.
Agilityyn ollaan panostettu ehkä eniten, koska se kuiteskin tulee olemaan meidän päälaji tulevaisuudessa. Toki, kuten olen varmaan sen miljoona kertaa aikaisemminkin kertonut, tehtiin treenit aluksi pennun/nuoren koiran ehdoilla ja tällä hetkellä ollaan ihan hyvällä mallilla. Edelleen hyppykorkeus on noin 20-30cm enkä edes näe mitään tarvetta lähteä nostamaan sitä vaikka eräs kouluttaja sitä jo ehdottikin... Osasin siis sanoa "ei" oikealla hetkellä, hyvä minä :) Kisaikä tulee täyteen heinäkuussa, mutta en halua kiirehtiä nuoren koiran kanssa ja mahdollisesti rikkoa sitä. Kisatavoitteet agilityn suhteen ovat ensi vuoden alussa ja näin ollen meillä ei ole mitään kiirettä lähteä etenemään kaukialla kiireellä.
Agin ja tokon lisäksi ollaan Keetan kanssa yhdessä opeteltu jäljestämisen salat. Siitä kuoriutui ennen talven tuloa sellainen jälkikoira, etten olisi ikinä uskonut. Viime vuoden viimeinen jälki jäi pysyvästi mieleen, se tunne kun koira tekee innoissaan nenällään töitä oli kyllä sanoin kuvaamattoman hienoa. Innolla odotan lumien sulamista ja sitä että pääsee katsomaan muistaako kelpielapsi vielä mitä viime vuonna tehtiin.

4 kuukautta

Keeta on monessa suhteessa aivan erilainen kuin Kyra. Vapaana metsälenkillä ollessaan Keeta on vilkas ja nopea, se keksii kaikennäköistä tekemistä mm. oksien/juurien repiminen maasta ja kuoppien kaivaminen on ihan huippua pienen kelpien mielestä.  Se ei vapaana ollessaan montaakaan metriä kävele saati ravaa vaan laukkaaminen täysiä ja kelpiehepulit ympäri metsikköä ovat Keen mielestä ainoa tapa liikkua. Kyra taas lähinnä ravaa tai kävelee rauhallisesti suurimmanosan lenkkiä. Toisinaan kyllä lähtee Keetan kanssa leikkimään ja juoksemaan mutta useimmiten se tyytyy katselemaan vierestä kun pentu riehuu.
Autossa ja agilitykentän vieressä nämä vaihtavat rooleja ja Keestä tulee se itse rauhallisuus ja Kii vetää kierrokset kaakkoon. Autossa Keeta lähinnä nukkuu oli se sitten häkissä, vapaana auton peräosastossa tai takapenkillä tai pelkääjän puolella jalkatilassa. Kyrahan ei todellakaan autossa nuku, silloinhan ei näe millaisia autoja tulee vastaan ;)
Agikentällä Kyra ei näe eikä kuule mitään muuta kuin sen koiran siellä HÄNEN agilityesteillään.. Se on ihan rasittava, kun pitää riekkua, vetää, haukkua..jne kentälle päin. Keetan kanssa asiat tehtiin hieman toisin siellä kentän laidalla ihan alusta asti ja sen kanssa voi hengailla ihan rennosti kentän reunalla vaikka radalla menee koira. Siitä kyllä näkee, että välillä tekisi mieli lähteä katsomaan, varsinkin haukkuvat koirat saavat pikkukelpien innostumaan mutta pieni huomautus riittää ja Kee käyttäytyy kuten pitääkin.

5,5 kuukautta (C) Sandra Mäkinen

Jos Keetasta pitää jotain huonoa sanoa niin ehdottomasti haukkuherkkyys. Se haukkuu lähes kaikki äänet, elävät olennot ja liikkuvat asiat. Kotona sisällä haukutaan jos naapuri avaa tai sulkee ulko-ovensa, jos ulkoa kuuluu koiran haukuntaa tai ihmisten puhetta. Autossa ollessaan haukkuu ohi menevät ihmiset ja eläimet (jos huomaa ne), ohi menevistä autoista ei onneksi välitä. Lenkillä pahimpana aikana haukkui aivan kaikki ihmiset ja eläimet mitkä olivat sen näköetäisyydellä, mutta nykyään haukkumiset saavat vain enää erikoisemmat ihmiset eli potkukelkalla, pyörätuolilla, sauvojen... jne kanssa kulkevat ihmiset. Vastaan tulevia koiria ei hauku, mutta tutustumaan olisi kovin halukas menemään..
Parempaan suuntaan ollaan siis menossa ja tavoitteena onkin saada haukkuminen ulkona loppumaan kokonaan kaikille ja sisällä saa ilmoittaa (näin tekee muutkin koirani), mutta käskystä pitää lopettaa.


1-vuotias