Jämsä 21.5.2009

Torstaina suuntasimme Kyran kanssa Jämsään ryhmänäyttelyyn, paikalla oli ykkös ja ysiryhmän koiria. Olimme ensimmäiten joukossa paikalla, eli aivan liian aikaisin. Meidän Kehä kun aloi vasta kymmeneltä.. Olipahan aikaa katsella partis kehää hetken aikaa, ja sai muutenkin Kyran sopivaan vireeseen. Näyttelyyn oli ilmoitettu neljä kelpietä, yksi uros ja kolme narttua. Kyra oli ainoa junnunarttu. Kyra oli siis ensimmäistä kertaa junnuissa.

"Erinomainen sukupuolileima. Kauniissa turkissa. Erittäinhyvät mittasuhteet. Hyvä ilmeinen pää. Vielä hieman kapea kallo. Hyvä kuono-osan vahvuus. Hyvä ylälinja. Ikäisekseen hyvin kehittynyt runko. Hyvin kulmautunut takaosa. Hyvä häntä. Hieman lyhyt olkavarsi ja vaappuvat etuliikkeet. Esiintyy hyvin. Lupaava." JUN EH1

Näytelmiä, agilityä ja tokoilua

Taas kerran on tämän blogin päivittäminen hieman jäänyt vähäiselle.. Nyt onkin sitten paljon kertomista, vaikkakin se iloisin uutinen ei vielä olekkaan toteutunut.. Siitä myöhemmin lisää.

Äitienpäivänä, 10.5. lähdin Mersun ja Kyran kanssa Nokialle mätsäriin. Oli ihan mukava reissu, ilma oli ihana ja siksi paikalla olikin noin 100 koiraa. Pentuluokassa Kyra sai punaisen nauhan. Tuomari kehui lihaksikkaaksi ja hyvin käyttäytyväksi pennuksi. Pentuja oli vajaa 40 ja Kyra sijoittui punaisten pentujen neljänneksi (:
Mersu oli yksi vajaasta 40:stä pikkukoirasta. Pari kehässä olin aivan varma että Merunen saa sinisen nauhan, kun meidän pari esiintyi mielestäni upeasti, mutta me saatiinkin punainen nauha. Punaisten kehässä tuomari juoksutti, juoksutti ja tiputti pikku hiljaa koiria pois. Mersun kanssa päästiin viiden parhaan joukkoon (:
Palkinnoiksi saatiin kaiken maailman herkkuja, jotka on jo syöty.

Kyra aloitti 13.5 tokokurssin, kilpailuihin tähtäävän kurssin ;) Sitä on nyt kuusi kertaa, keskiviikkoisin ja sunnuntaisin. Ehkä toivottavasti joskus päästään kisoihin asti.

Kauan odotettu agility viikonloppu oli 16. ja 17. päivä viidettä. Odotukset oli kovat ja se nolla oli vain seitsemän sadasosa sekunnin päässä. Ensimmäinen rata oli helppo ja näin jälkeenpäin v***ttaa ihan hirveesti kun ei olis paljoa nopeampaa pitänyt mennä, jotta oltaisiin päästy siihen ihanne aikaan. Tältä radalta tuli siis 1,16 sekunttia yliaikaa, eli vain seitsemän sadasosasekunttia olisi pitänyt mennä lujempaa.
Toisella radalla ihmettelin kun Mersu ei kulje eteenpäin, hidastelee vain ja RAVAA välillä, mitä se ei ole koskaan agiradalla tehnyt. Syykin tähän selvisi pian: Mersulla oli pikkuinen reikä tassun pohjassa, ei ihme jos koira ei halua juosta.. :(
Sunnuntain kisat jäi siis meidän osalta väliin ja tuli ainakin tämän viikon mittainen treeni tauko. Jotain lohtua tähän tuo se että Mersu oli tuolla ekalla radalla kolmas koira joka teki radalta nollan (: Ja sijoittui kolmanneksi.

Ylihuomenna matkaamme Kyran kanssa Jämsään, ensimmäistä kertaa junnuihin, vähän jo jännittää.. :) Toivottavasti ei ole turha reissu..

Vaasa KV 25.4.2009

Tänään oli tosi hyvä päivä. Ilmakin oli loistava, ehkä vähän liian lämmin mutta ei se juurikaan haitannut. Aamulla seitsemän aikoihin alkoi matka Vaasaan Kyran kanssa. Virroilta mukaan tuli Kyran isä Kapo, bordercollie Hermanni ja Mari. Vaasaan pääsimme siinä kympin aikoihin, kelpiekehään oli aikaa vielä muutama tunti.

Kelpieiden tuomarina oli Petru Muntean Romaniasta. Kyralle hän antoi tällaisen arvostelun suomannettuna: "8 kk narttu, hyvä tyyppi, hyvä pää, oikea purenta, oikeanlainen ylälinja, kompakti runko, oikeanlaiset kulmaukset, turkki ja pigmentti hyvää laatua, oikeanlaiset liikkeet."

Ja Kyra oli ROP-pentu!! Koira esiintyi loistavasti, liikkui ja seisoi juuri niinkuin pitääkin. Harjoittelu on siis tuottanut tulosta. (:


Kapo-isä oli myös hienosti VSP ja CACIP. Mutta borstu Hermannin tuomari ei oikein tykännyt ja tuloksena valitettava nolla.. ):
Että sellainen näyttelyreissu tällä kertaa, kiitos Mari matka seurasta (:

Kelit ovat nyt aivan uskomattoman ihania, lukuun ottamatta sitä kuran ja hiekan määrää sisällä ulkoilu on ollut kivaa. Tuntuu tosi keväiseltä, ja se vasta kivaa onkin kun lumet sulaa ja tulee kesä.
Maanantaina käväistiin Virroilla Koirapajalla katsomassa Saria, Kapoa ja Keikoa Kyran kanssa. Oi että se Keiko on ihana (: Ostin kauan harkitsemani Furminaattorin ja tietysti testasin sitä heti kotiin päästyäni. Ei kyllä todellakaan mennyt rahat hukkaan, on se niin loistava vehje! Kolmesta koirasta lähti karvaa ihan mielettömästi vaikka niillä ei ole edes karvanlähtöä!

Kyran kanssa ollaan treenailtu ahkerasti tulevia näyttelyitä silmällä pitäen, tai siis yritetty treenata.. Sillä kun alkoi keskiviikkona juoksu ja neito löysi samalla hajut. Ei se ennen haistellut juuri mitään, mutta nyt täytyy koko ajan nuuskia ja tutkia, eikä voi keskittyä hetkeäkään. Sisällä on hyvä treenata ilman häiriö tekijöitä.

Pääsiäinen vietettiin ihan kotona. Tänään, sunnuntaina, käytiin Tessan ja Mersun kanssa agilitytreeneissä. Kyra jäi hölmönä kotiin, kun ei päässyt mukaan.. Treenit meni ihan jees. Tessa oli melko innoissaan päästessään pitkästä aikaa agiin, ja ihan hyvinhän tuo menikin. Mersun mielestä hajut oli tällä kertaa huomattavasti mukavampia kuin agility, tähän on ehkä syynä ohjaajan motivaation puute. Ohjaaja haluaisi kisaamaan, mutta kun täällä missään lähellä järjestetä kisoja. Toukokuussa kyllä sitten onkin kisoja vaikka joka viikonlopulle..

Kuvia päivittelen aina silloin tällöin tänne

Jipii!!

Tämä päivä alkoi melko kiireisissä merkeissä. Heräsin hieman ennen puolta yhdeksää, käytin koirat pikapissalla ja annoin niille ruoat. Tämän jälkeen alan katsomaan itselleni aamupalaa ja sivusilmällä vilkaisen Aamulehteä. Ja mitä näenkään "Olethan muistanut siirtää kelloja tunnin eteenpäin?". No en tietenkään ollut muistanut koko hemmetin kellojen siirtelyä ja kello oli siis oikeasti tässä vaiheessa varttia vaille kymmenen, ja kymmeneltä alkaa agility! Siitä sitten kiirreellä pika aamiainen, koirat autoon ja menoksi. En sitten onneksi myöhästynyt kun kymmenisen minuuttia..

Tänään ei ollutkaan ihan tavalliset agilitytreenit, vaan Pasi Pohjanpalo oli saapunut meitä kouluttamaan. Ensimmäisenä oli vuorossa kilpailevien ryhmä, eli siis Mersu pääsi ensimmäisenä.
Ensimmäinen rata oli helppo, mutta siinä oppi hyvin oman kehon merkityksen, mihin suuntaan pitää olla kääntyneenä milloinkin..
Toinen rata olikin sitten hieman vaikeampi. Nyt huomasin että Mersu alkoi pujottelemaan paljon paremmin kun annan sen itse etsiä ensimmäisen välin ja pujotella ihan itsenäisesti. Vähän oon ylpee tosta koirasta, kunhan se vain tekisi samallalailla kisoissa (tai siis mä luottaisin siihen myös kisoissa..). Opimme myös uuden käännöksen ns. ristikäännös. Se kuulosti ensiksi vaikealta ja hitaalta, mutta kunhan koira (ja ohjaaja) tietää mitä tapahtuu niin se on nopea.
Sitten vielä saatiin hyviä vinkkejä keinun suorittamiseen. Se kun on ainoa este radalla mikä meitä hidastaa ja se takia tuleekin usein aikavirheitä, mutta nyt aloitamme kunnon keinu treenit ja sekin ongelma on pian menneisyyttä.

Pienen tauon jälkeen olikin Kyran vuoro päästä penturyhmän kanssa agilityileen. Opeteltiin keppien aloitusta, hyppyjä, putkea ja keinun ylösmeno kontakia. Olen miettinyt miten opetan tolle koiralle kontaktit ja nyt sain siihen vastauksen. Se vain vaatii kärsivällisyyttä ja aikaa, mutta sitähän meillä on. Kyra on jo niin syttynyt tähän lajiin, ettei jaksaisi odottaa omaa vuoroa vaan pitää vetää ja kiskoa toisten tehdessä.

Olen niin tyytyväinen kumpaankin koiraani, ne on niin parhaita <33 Pitää vaan odottaa ensi kesää, siis 2010 kesää, niin pääsee Kyran kanssa kisaamaan.

Alla kuvia viime viikolta, kun oltiin koirien kanssa pellolla kameran kanssa

Tampere KV 14.3

Kyra suoritti näyttelyuransa debyytin eilen Tampereella, tuomarina oli Gael Morison Etelä-Afrikasta. Emme kuitenkaan sijoittuneet, johtuneeko kenties siitä että Kyra oli kelpiepennuista kaikista isoin ja näytti tankilta muihin pentuihin verrattuna. Neidillä on vain tuota turkkia niin pirusti, että näyttää siltä.. Eipä voi mitään, onneksi näyttelyitä on tulossa lisää (: Seuraavan kerran meidän nähdään Vaasassa 24 (?) päivä ensi kuuta. Sinne pitää myös vähän enemmän treenata esiintymistä..

Mutta meillä on nyt ongelma, Kyra ei juo muualla kuin kotona. Eilenkin se oli koko päivän juomatta vaikka jano oli suuri. Ei edes vesi missä oli seassa purkkiruokaa sekoitettuna kelvannut. No kotiin päästyämme Kyra joikin sitten kauhean määrän vettä ja oksensi melkei saman tien kaiken pois..

Paikalla oli myös Kyran sisko, veli, äiti ja isä. Aapo veli sai hienon tuloksen, ROP-pentu! Onnea paljon Aapolle(: Onnea myös uudelle Suomenmuotovalio schipperke Kipinälle!
Kotona meillä sitten olikin illalla hyvin väsynyt pikkupentu, Tessa ihmetteli kun pentu ei tahdo leikkiä sen kanssa.

Kisojen tuloksia ja uusia odotellessa

Joo, eipä sitten mennyt Tampereen kisat ihan niin kuin piti.. Yksi pikkuinen virhe ja vitonen, ja sen virheen takia neljä sekunttia yliaikaa.. Vähän harmittaa, mutta tuleehan noita uusia kisoja. Rata oli tosi helppo ja yksinkertainen. Meidän virhe tuli kepeillä, Mersu alotti ne väärältä puolelta. Mun olis pitäny ottaa sen huomio aikasemmin, mutten sitten taas siinä vaiheessa muistanu.. Ihan oli oma moka, koira kulki jälleen hyvin (:
Niin ja niistä valjaista/pannasta mitkä lupasin Mersulle kun se nousee kakkosiin.. Ostin jo sille sellaiset punaiset Hurtan y-valjaat, hups.. Tai no, ne oli Aadalle liian pienet niin ostin ns. vanhat.
Nyt vaan pitäis päästä treenaan keppejä, nimenomaan niiden aloitusta. Mutta treenit kerran viikkossa ei oikein riitä, täytyy siis odottaa kesää.
Seuraavia agikisoja ei olla tällä hetkellä mietitty, vaan 29.pvä on Pasi Pohjanpalo tulossa kouluttamaan Ruhalaan ja sinne me ollaan menossa.

Kyran kanssa ollaan ahkerasti treenattu nyt lauantaina olevia näyttelyä varten. Vähän jänskättää mennä ton adhd tapauksen kanssa kehään, sillä kun tuntuu olevan virtaa vähän liikaa.. Mutta ehkä se siitä tasaantuu, kunhan ikää ja taitoa keskittyä tulee lisää.
Kyra on myös päässyt joka viikko harjoittelemaan agilityä ja siitä se tykkääkin. Se tietää jo kotoa lähdettäessä että mennään agilityyn. Viikko sitten aloitin Kyran kanssa maahan menon harjoittelun ja nyt se osaa jo mennä maahan käsimerkistä (jos ei ole häiriötekijöitä).

Nyt vaan odotellaan lauantaita ja toivotaan parasta ja pelätään pahinta. Ei vaan ihan hyvin se toivottavasti menee.