Myöhästyneet synttärionnittelut

Minillä oli kaksi päivää sitten nelivuotissynttärit ♥ Miten aika voikaan mennä näin hurjaa vauhtia? Vasta hetki sittenhän haettiin hyvin pieni pentu kotiin.

Hyvin paljon onnea Mini, ja anteeksi että unohdin synttäripäiväsi ♥

 

JANKKin kisat 16.11

Eilen JANKKin kisoissa oli kolme starttia ja me tehtiin jotain mitä en olisi heti uskonut. Jankkin halli on melko pieni, tilaa ei oikein ollut sisällä tehdä muuta kuin odottaa omaa vuoroaan. Ajattelin ettei Mini tule koskaan tekemään tuolla mitään, kun on niin ahdasta ja ihmisiä ja koiria on sisällä ihan tarpeeksi. Alussa näyttikin todella lupaavalta, kun mentiin ekan kerran halliin. Mini meni tuttuun tapaansa aivan lukkoon, ei tehnyt mitään halus vaan syliin jne.. Hengailtiin hetki hallissa, mutta Mini ei rentoutunut ollenkaan, se oli ihan paniikissa. Tässä vaiheessa ajatus kotiin lähtemisestä ei ollut kaukana, mutta päätin kuiteskin mennä kokeilemaan. Koira autoon ja rataantutustumiseen.

RATA 1

Rata ei ollut kovinkaan haastava, ja mikä hauskinta huomasin vasta oman suorituksen jälkeen ettei siinä ollut keppejä ollenkaan. Haastavuus tuli ehkä hämyesteistä ja putki-kontakti erottelusta. Varsinkin Aan alla oleva putki tuntui houkuttelevan monia, kun piti mennä Aalle. 

Ulkona oli lämmittely esteinä putki, Aa ja kaksi aitaa, niillä sain Mini vähän rennommaksi ja siellä se pyöri ja peruutteli normaaliin tapaansa iloisena omana itsenään. Startattiin jo kahdeksantena, mutta odotin pihalla niin kauan kunnes meidät kuulutettiin valmistautumaan. Otin koiran syliin ja mentiin halliin. Päästiin sellaisen kopin taakse mihin ei näkynyt tai ollut muita koiria/ihmisiä. Siellä Mini oli aluksi että "apua, ei täällä voi mitään tehdä", mutta hetki ennen meidän vuoroa se rentoutui ja alkoi jälleen leikkiä meidän peruutus ja pyörimis leikkejä. Välillä toki kyyläili ympäristöään, mutta ei ollut enää paniikissa.

Jo ensimmäisestä hypystä huomasin kuinka pikkumustakiituri pisti turbovaihteen päälle ja ampaisi täysiä eteenpäin. Se on niin ihana, kun se tekee niin tarkasti, niin tosissaan ja niin täydellisesti <3 Matkan varrelle mahtui muutama "oho, ei tätä näin pitänyt ohjata" kohtaa, mutta silti nollalla maaliin ja alle ihanne ajan. Sijoitus 9/36.

 RATA 2

Toinen ratakaan ei ollut mikään hirvittävän haastava. Alussa piti kuutos hypylle asti miettiä mikä ohjaus valinta olisi paras mahdollinen, tai lähinnä miltä puolelta ohjata, mutta muuten piti olla ihan simppeli. 

Odotettiin jälleen ulkona ja kun meidän vuoro oli valmistautua, mentiin samaisen kopin taakse piiloon. Mini oli vähän varautunut, mutta kykeni kuiteskin tekemään temppuja. Ja taas ensimmäisen hypyn jälkeen mukaani lähti sellainen tykki, ettei oo tosikaan. Ei se ole koskaan kisoissa lähtenyt noin vauhdilla jo ensimmäiseen hyppyy, usein se syttyy vasta jossain radan puoli välissä. Tuo alku hässäkkä meni oikein mallikkaasta, ei ehkä ihan käsikirjoituksen mukaan, mutta ei virheitä ja sehän on kait pääasia ;) Pituuden jälkeen ohjaus vähän valahti ja Mini meinas pongata 19 hypyn, mutta sain sen onneksi ihan hienovaraisesti pyydettyä tulemaan takaisin. Tuosta pienestä ylipitkästä kaarroksesta huolimatta nolla ratavirhettä ja alle ihanneajan! Sijoitus 12/38.

RATA 3

Kolmas rata oli hyppäri ja ensimmäisenä ajatuksena oli, ettei tuosta tulla koskaan selviämään virheettä maaliin asti. Ensimmäinen suuri kysymysmerkki oli 4 hypyltä 5 putkeen, miten siitä selvitä ilman ettei koira hyppää kuutos hyppyä? Se kuutoshyppy oli meinaan hyvin lähellä.. Toinen kysymysmerkki oli aina 12 hypyltä 16 putkeen asti. Kummalta puolelta, miten?? Nämä kohda olivat mysteeri aina siihen asti kun päästiin viivalle. Tosiaan vasta pillin vihellyksen jälkeen päätin miten nämä kyseiset kohdat yritän ohjata. 

Toistettiin jälleen sama kaava ennen radalle menoa, ja Mini oli ihan liekeissä kun mentiin viivalle. Vähän jännitti kuinka käy, kun sihteerit, ratahenkilöt yms.. olivat juuri siinä koiran takana, meneekö paniikkiin vai ei? Ei todellakaan mennyt, vaan odotti (=hiippaillen) lupaa sännätä radalle <3

Ensimmäinen kysymysmerkki kohta suoritettiin vähän huonosta ohjauksesta huolimatta puhtaasti. 14 esteelle asti menin ihan suunnitelmien mukaan, mutta sitten sain jostain hyvä idean: tähän kohtaanhan sopii loistavasti sylkkäri (14-15 väliin)! Alkuperäinen suunnitelma olisi ollut valssi (ohjasin hyppy"suoran" keppien puolelta). Todennäköisesti ohjausvalinnastani johtuen olin auttamattomasti myöhässä ohjaamaan 16 putkeen ja koira ehti kiertää, onneksi kiertää eikä hypätä, pituuden.

Tämä rata ei ollut mikään ohjauksellisesti kaunista katsottavaa: kalastelua, myöhässä olevaa ohjausta... Kaikesta huolimatta räpiköitiin puhtaasti maaliin, mutta 1,35 sekuntia yliaikaa. Ei kyllä harmittanut yhtään tuo yliaika, olin vain onnellinen iloisesta koirasta <3 Sijoitus 6/30.

Näistä kisoista jäi hyvä mieli sekä koiralle että ohjaajalle. Kiitos tuon kopin hallin sisällä, ilman sitä ei radoista olisi todennäköisesti tullut yhtään mitään.. Seuraavaksi suunnataan Lempäälään, Jyväskylään ja/tai Seinajoelle, ja toivotaan että chihu muistaa tämän fiiliksen.

Hoitokoira ja viimeistely reeniä

Viikko sitten perjantaina Kapo, Kyran isi, tuli meille hoitoon muutamaksi päiväksi. Kapo on aivan huippu hieno koira <3

Tänään oli viimeiset treenit ennen huomisia kisoja. Jännittää ihan hirveesti, hyvällä tavalla, mennä pitkästä aikaa kisaamaan. Parin kuukauden kisatauko on ehkä tehnyt ihan hyvää, tai sitten ei... Mini oli tänään ainakin ihan selällään jalat taivasta kohden kun piti mennä radalle. Sitä pelotti/jännitti uudet ihmiset kentän laidalla, että ihan hyvillä fiiliksillä mennään kisaamaan.... No, ei niillä tuloksilla niin väliä ole, kunhan pidetään vain hauskaa.

Kapo (Bestseller Da Capo) & Kyra (Yacatis Alkira-Queeny)

Kyra pääsi tänään myös hallille tekemään tokoa. Keepie oli ihan täpinöissään, kuten voi kuvitella kun toinen pääsi pitkästä aikaa agihalliin.
Tehtiin pikku pätkät seuraamista ja muutaman kerran jäävät sekä luoksetulo. Kyllä keepi tiesi mitä piti tehdä, mutta paikka oli vähän sinnepäin. Ei ihan pysty keskittyyn, kun kaverit kiitää samaan aikaan agiradalla.

Syy hiljaisuuteen

Melkein kuukausi sitten pakattiin osa tavaroista ja paettiin kylppäriremontin tieltä äitini luokse asumaan. Alkuperäinen 80-luvun raitatapetti sai kyytiä uusien laattojen tieltä. Nyt remontti on valmis, tavarat saatu takaisin paikoilleen ja palattu takaisin normaalielämään. 

Taattua kännykkäkamera laatua..

Harmaata ja ruskeaa <3 Mä tykkään niiiin paljon. Voisin ihailla sitä vaikka kui paljon :)

Viime viikolla alkoi hallitreenit agilityn osalta Längelmäellä. Ja sehän tarkoittaa sitä, että nyt on aika aktivoitua ja aloittaa treenaus loppu vuoden kisoihin. Olen parit kisat pikkumustalle katsonut vielä tälle vuodella ja toisiin olen sen jo ilmoittanut.

Koulutuksia

Tänä kesänä olen käynyt useamman eri kouluttajan pitämässä koulutuksessa Minin ja Kyran kanssa lajeina agility ja rally-toko. Täytyy kyllä todeta että kouluttajien tasossa ja taidoissa kouluttaa on melkoisesti eroja. Se että vaikka olisi kuinka hyvä ja tunnettu tyyppi ei tee automaattisesti hyvää kouluttajaa, jos ei vaan osaa antaa rakentavaa palautetta kaiken tasoisille koirakoille.

Minin kanssa ollaan oltu Julia Kärnän (3kertaa), Santtu Stenbergin ja Juha Oreniuksen agilitykoulutuksissa.
Jos maksaa reilu neljäkymppiä huippukouluttajan huippukoulutuksesta ja saa palautteeksi "sehän meni ihan hyvin, jatka samalla tavalla niin hyvin menee", niin tulee lievästi pettynyt fiilis. Lienee varmasti sanomattakin selvää ketä noista kolmesta tuolla tarkoitan.. Odotin ehkä vähän turhan paljon huippukouluttajan treeneiltä ja sain käteen vain sen minkä jo tiesin.
Mini on kyllä hyvin estevarma ja teknisesti osaava koira, sen kanssa treenit on lähinnä pilkun viilaamista ja ohjaajan opettamista.
Näiltä kahdelta muulta olen saanut huimasti uutta tietoa omaan ohjaukseen, radanlukutaitoon... jne.
Saatiin jopa yksi kouluttaja sanattomaksi Minin upeiden kontaktien ansiosta :) Kehui Minin tekniikkaa kontakteilla erittäin hyväksi. Sillä on ajatus vain ja ainoastaan alas, ei vilkuile mua vaan juoksee täysillä alas. Ihan huippua kuulla kuinka hienosti on onnistunut kouluttamaan tuon pikkumustan <3 Kun vaan saisi sen saman fiiliksen kisoihin....

Kyran kanssa oltiin lokakuun alussa tutustumassa rally-tokon ihmeelliseen maailmaan. Kouluttajana oli Koirakoutsin Krista Karhu. Saatiin huima tietopläjäys lajista ja varmasti tullaan jatkamaan rallyn harrastamista.  Toko ei ehkä ole meidän laji, mutta rally tosiaan vaikutti kivalta. Vaikka rallyssä saa olla tarkkana ettei tule virheitä, ei se silti niin pilkuntarkkaa ole kuin toko.  Kelpiekin oli oikein täpinöissään kun oli jotain erikoista tekemistä.
Kouluttaja osasi myös asiansa ja antoi hyvin palautetta.
Ei me silti tokoa unohdeta, olen sen verran kilpailuhenkinen että kyllä me se tk1 ainakin haetaan :) Oma jännitys pitää vaan saada pois jotta päästään näyttämään mitä oikeasti osataan.

Jälleen kuvaton pikapostaus puhelimella, syy ehkä selviää vielä tällä viikolla ;)

Tokokoe Ylöjärvi 29.9

Noin kuukausi sitten katsoin, että Ylöjärvellä pidetään tokokokeet syyskuun lopulla. Sinne oli ulkopuolisten ilmoittautuminen alkanut jo pari päivää sitten mutta laitoin ihan extempore menemään ilmon jos vaikka olisikin vapaata. Ja olihan siellä. Siitä alkoi verta, hikeä ja kyyneleitä vaatinut tehokas harjoittelujakso tokon osalta.
Heinäkuu oltiin pidetty treenivapaata ja keskitytty ihan muihin juttuihin kuin toko. Jostain se tokokipinä kuiteskin syttyi uudestaan ja lokakuun aikana aloitettiin jälleen pilkunviilaaminen. Kyralla oli tauko tehnyt ilmeisen hyvää; virtaa löytyi ainakin nääääääin paljon!
Vaihdoin palkkaustyylin kaukopalkkaukseen. Ruokakuppi maahan ja kelpie töihin. Aluksi se ei voinutpystynythalunnut keskittyä yhtään mihinkään muuhun kuin siihen ruokakuppiin, mutta pienenpienen pakotteen jälkeen homma alkoi kuiteskin pelittämään ja kelpi tajusi jutun juonen: ensin työ sitten ruokaa. Sillä on ihan uskomaton motivaatio kun ruokakuppi odottaa syöjäänsä!

Rakensin kaiken periaatteessa uudestaan tuon kaukopalkkauksen (+naksun) avulla. Jaoin ruuan 2-3 eri kuppiin, joten harjoitukset olivat hyvin lyhyitä, mutta tehokkaita. Aluksi piti harjoitella ihan perusjuttuja: suora perusasento, maahanmeno/seisomis käskyjen jälkeen ei liikuta jne.. Kelpille oli siis aluksi hyvin magneettinen vetovoima ruokakupille päin ja kääntyi todella vikkelästi nokka kohti kuppia.

Kun liikkeet alkoivat onnistua yksikseen aloin liittää niitä toisiinsa. Toisinaan kaikki onnistui (omasta mielestäni) täydellisesti, toisinaan taas kaikki meni ihan penkin alle. Toisinaan kadutti kokeeseen ilmoittautuminen, toisinaan taas olin innoissani menossa näyttämään mein taitoja.

Tänään lähdettiin pitämään vain hauskaa, tuloksesta välittämättä.

Luoksepäästävyys - 10 Kyra pysyi hyvin paikoillaan ja antoi tuomarin katsoa hampaat liikkumatta.
Paikalla makaaminen - 9,5 WAU! Puoli pistettä lähti lopun vinosta perusasennosta. Vieressä oleva sakemanni piippasi ja ryömi välillä eteenpäin mutta kelpie pysyi jättehyvin paikoillaan.
Seuraaminen kytkettynä - 9 Jätätti lopussa vähän ja viimeinen perusasento hieman vino. Muutenki miun makuun hieman hidasta, eikä Kyra ollut ihan täysillä mukana..
Seuraaminen taluttimetta - 7,5 Jätätti, haahuili, hidasteli....
Maahanmeno - 0 Jäi seisomaan. En tosin ole ihan sata varma sanoinko sille maahan vai seis...
Luoksetulo - 7 Tuli tasaisella ravilla koko matkan täydelliseen perusasentoon.
Seisominen - 9 Liikkui muutaman askeleen seis käskyn jälkeen.
Estehyppy - 0 Lähti vasta toisella käskyllä, pysähtyi esteen eteen (ei siis hypännyt vaan pysähtyi enne estettä) ja katsoi mua "nii mitä mun pitikään tehdä?" ilmeellä.. Uusi käsky, mutta hyppäsi vasta kun liikuin itse eteenpäin.
Kokonaisvaikutus - 7 Tuomarin (ja myös omasta mielestäni) koira tarvitsisi lisää räväkkyyttä ja vauhtia liikkeisiin.

132,5pistettä ja 3.palkinto, joka muuten on tismalleen sama piste määrä kuin mein ensimmäisessä tokokokeessa! Pisteet vain jakaantuivat viimeksi hieman erilailla. Tällä kertaa onnistui ne kohdat mitkä viimeksi meni nollille ja epäonnistui ne mitkä viimeksi oli parhaimpia.

En tiedä ottaako Kyra mun jännityksestä painetta tai jotain kun tekee niiiin hitaasti liikkeet kokeessa. Yrittääkö se rauhoitella mua hitaalla käytöksellään? Näin mie ainakin ajattelen, kun kokeessa Kyra oli tosiaan sellainen perässä vedettävä tapaus. Tehtiin kaikki valmistelut ruokakupista lähtien samalla tavalla kuin treeneissä mutta silti Kyraa ei oikein se palkkakuppi kiinnostanut.
Kokeen jälkeen otettiin vähän seuraamista ja maahan meno ja Kyra oli loistava! Ei jätättänyt, vaan oli hyvässä kontaktissa ja odotti lupaa pääsyä palkkakupille.

Ei me vieläkään näytetty mitä me oikeesti osataan, mutta ehkä vielä joskus saadaan homma toimimaan myös kokeessa :)

Derbyestekisat 8.9.13

Muutama viikko sitten olleiden agilitykisojen postaus odottaa julkaisuaan, en vaan ole saanut kirjoitettua sitä valmiiksi... Ehkä sitten joskus :)
Tällä kertaa postauksen aiheena ovat hevoset. Ruoveden Ratsastajat järjestivät RTT:lla derbyestekisat tänään ja jotenkin minä päädyin sinne kameran kanssa katsomaan. Oi vitsi, että oli mageita ratsukoita! Itsekin haluaisin niiiin paljon takaisin hevosen selkään, siitä on ihan liian kauan kun viimeksi olen hevostellut. Ei vain aika oikein tunnut riittävän koiriin sekä hevosiin...
Mutta palatakseni aiheeseen derbykisat, niin tässä on noin 500 kuvasta muutama erittäin hyvä laatuinen ;)