26. helmikuuta 2015

Veli kylässä

Mersun veli Merlin tuli meille hoitoon muutamaksi päiväksi ja voi kuinka sisko on onnellinen! Se on muutenkin reipastunut todella paljon. Lenkillä mennä viipotti jopa minun edellä reippaalla askeleella eikä kertaakaan vetänyt jarruja päälle saati sitten hidastellut.
Siskon asenne on yleensä ollut veljeä kohtaa hyvin negatiivinen ja Mersu on Merlinille ilmoittanut hyvinkin topakasti kuinka lähelle sopii tulla. Mutta tälläkin hetkelle ne nukkuvat vierekkäin samalla pedillä, eikä yhtään murinaa ole kuulunut koko aikana ♥
Olen kuvitellut Mersulla olevan jotain terveydellisiä ongelmia, se kun on ollut kovin haluton liikkumaan ja muutenkin ollut vähän outo.. Mutta pienellä chihumummelilla on ollutkin ihan selkeesti ikävä pientä kaveria ♥

23. helmikuuta 2015

Aktivointipallo


Noin kuukausi sitten ostin tuollaisen aktivointipallon. Valittavana oli kaksi kokoa ja ajattelin pienemmän olevan kelpieille sopiva, mutta se oli ehkä vika arvaus ;) Kyra leikkii pallolla todella hyvin ilman hampaita juuri niinkuin pitääkin eli tassut ja kuono käytössä, mutta nuoremmalla koolla menee hetkessä hermot kun laitteesta ei tulekaan nameja tarpeeksi usein. Se ensiksi yrittää pyörittää tassullaan ja kuonolla pökkiä palloa, mutta jos muutamaan kertaan ei mitään tule iskee kelpie hampaansa siihen kuin raivopäinen härkä ja tuhoaisi sen jos ei siihen mene väliin. Pallo on juuri kelpien suuhun sopiva ja varmasti saisi tuollaisen kovan muovisen jutun helposti hampaillaan rikki. Isompaan tuskin olisi mennyt leuat ympäri, mutta tuhottu se olisi jotenkin muuten kuiteskin :)
 Kongi meillä on ollut jo muutaman vuoden mutta tuo pallo on huomattavasti parempi tavisnappuloiden kanssa. Kongista nappulat tippuu pian pois ja varsinkin Keeta hoksasi hyvinkin nopeasti, kun kongin kapeammasta päästä ottaa kiinni hampailla ja nostaa ilmaan niin namit tippuu kaikki syötäväksi, pääsee huomattavasti helpommalla.
Kyra tykkää todella paljon pallosta ja pyörittelee sitä ihan innoissaan. Kauhea ryminä ja kolina vaan kuuluu kun Kyra heittelee tassuillaan palloa pitkin lattioita. Se onkin sellainen ahne pikkupossu, joka varmasti tekee kaikkensa jotta saa ruokaa.

Pikku koo tosiaan ei oikein malta vielä hirveästi pyöritellä palloa vaan kelpien mielestä namit pitäisi saada tännehetimullevälittömästi! Pienen koiran rääkkäystä, kun joutuu tekemään töitä ruokansa eteen, sanoisi Keeta jos osaisi puhua ;) Ollaankin yhdessä opeteltu oikeaa tekniikkaa ja pikku hiljaa alkaa Keen päähän iskostumaan se millä tavalla namit pallosta saa. Vahtia tosin täytyy, ettei pallo koe väkivaltaa..
Tuohon violettiin palloon olen tosiaan laittanut ihan nappuloita. Toinen saa syödä nappulat tuosta pallosta sillä välin, kun toinen tokoilee/temppuilee. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla :) Ei vaan helpompi se näin on, varsinkin Kyra on niiin paljon ruuan perään, että sille on hyvä olla jotain tekemistä sillä välin, kun tokoilen/temppuilen Keen kanssa. Silloin Kyra keskittyy palloon, eikä Keen kyyläämiseen/hyppiseen porttia vasten, koska se haluaisi myös tehdä jotain jotta saa ruokaaaa! Ai miksikö en opeta sitä olemaan hyppimättä? Olen tässä vuosien varrella todennut senkin olevan Kyran kanssa mahdotonta ;) Ei riitä kärsivällisyys...

27. tammikuuta 2015

11-vuotias

♥ Mersulle ♥
Hyvää syntymäpäivää sinulle rakkain
hyvää syntymäpäivää toivotan
Hyvää syntymäpäivää sinulle rakkain
ja paljon onnea vaan 
11-vuotissyntymäpäivän johdosta! ♥

25. tammikuuta 2015

Leikitään!

Eilen oltiin Keetan kanssa leikki- ja motivointikoulutuksessa Koirakoutsilla. Tää oli sellainen pikavaraus, kun keskiviikkona huomasin päivään yhden peruutuspaikan olevan vapaana. Oletin kyllä hieman jonkun muun ehtineen laittaa ensin viestiä, mutta niin vain kävi että me päästiin mukaan!
Keetan kanssa ongelmana on lähinnä ollut se, että se haluaa leikkiä yksin. Mun kanssa ei oo kiva leikkiä, vaan lelun kanssa on kiva rallattaa yksin pitkin kenttää.

Päivä alkoi teorialla ja jo siellä sain paljon ahaa elämyksiä leikkimisestä. Paljon sellaista tietoa mitä ei ole edes ajatellut ollenkaan. Leikkimisessä mm. olisi tärkeää että kummallakin osapuolella on kivaa eikä meillä Keetan kanssa ole ollut, tai siis onhan koiralla, mutta mulla ei. Jokaisella on eri tyyli leikkiä ja olenkin tehnyt pienen "virheen" ja leikkinyt Keetan kanssa samalla tavalla kuin Kyran kanssa. Kyralle ei tarvitse kuin näyttää lelu niin se käy siihen kiinni, mutta Keetan kanssa tarvitsee tehdä pikkuisen enemmän jotta se kiinnostuu lelusta mun kanssa. En sen enempää tähän kirjoita, kun teoria paperit

Käytännön harjoituksissa tehtiin kolme pätkää leikkien. Ensimmäinen pätkä meni lähinnä siihen, että Keeta huitelee lelun kanssa omilla teillään ja mä sain leikkiä omalla lelullani ihan yksin. Toisessa pätkässä muutettiin hieman asioita ja saatiin ihan hyviä yhteisiä leikkipätkiä kunhan muistan pitää lelusta kiinni ;) Viimeinen pätkä oli lyhyt mutta meillä oli hauskaa ja me aloitettiin ja lopetettiin leikki yhdessä :)

Täytyy nyt kotona alkaa oikeasti leikkimään. Tavoitteeksi voisi ottaa joka päivä ainakin yksi pelkkä leikki hetki. Ehkä yksi syy leikittömyyteen kotona on Kyra, mun kotona sitä ei oikein saa näköetäisyyden ulkopuolelle ja jos se näkee/kuulee Keetan leikkivän, se haukkuu ja usein Keeta jää kuuntelemaan mille se nyt haukkuu...

13. tammikuuta 2015

Elämä jatkuu...

...vaikka yksi on joukosta poissa. Tasan kaksi viikkoa ilman pientä mustaa koiraa. Niin kauan vaikka tuntuu siltä, että nuo tapahtumat tapahtuivat vasta eilen.. Eläinlääkärin ensimmäiset sanat soivat päässäni varmasti vielä kauan, ei ne helpolla sieltä pois lähde.
Nyt olisi jälleen se aika vuodesta jolloin pitäisi laittaa edellinen vuosi pakettiin ja katsoa tulevaisuuteen. Vuoden 2014 tavoitteet asetettiin seuraavanlaisesti:

Kyra
- Tokoillaan pääsääntöisesti, ehkä myös ralleillaan. Katsotaan jos päästäisiin mahdollisimman monisssa virallisissa kokeissa käymään ja selätettäisiin ohjaajan tokokoe jännitys.
- Näyttelykehissä pyörähdetään ainakin erkkari ja ehkä myös maailman voittaja.
- Josko tänä vuonna se sterilointi, mikä on pitänyt tehdä jo useampana vuonna
- Agilitykentille Kyra pääsee höntsäämään aina silloin tällöin.
TOTEUTUIKO?
Kyran kanssa tokoiltiin ja ralleiltiin omaksi iloksi kyllä joo, mutta kokeisiin ei päästy kertaakaan. Ei edes harkittu. Käytiin Koirakoutsilla Ylöjärvellä rally-toko ja toko koulutuksissa ja todettiin, että meidän on parhain vaan pitää hauskaa ilman mitään paineita kokeissa käymisen suhteen.
Näyttelykehissä käytiin viisi kertaa, joista tuloksena 3*ROP, EH ja ERI SA PN3. Näistä kyllä parhain saavutus on tuo PN3 sijoitus. Se on kuiteskin erkkarista ja siellä sijoittuminen neljän parhaan nartun joukkoon on kyllä huippu hienoo! Toki ROPit on aina myös hienoja tuloksia, mutta noissa näyttelyissä ei juuri kilpakumppaneita ole ollut...
Sterilointia ei vieläkään tehty ja tällä hetkellä en edes uskalla ajatella koko asiaa...
Aksaamaan, tai siis riehumaan ja kaahaamaan, Kyra on päässyt aina silloin tällöin, ja voi vitsi ku toi kelpie tykkää siitä niiiin paljon!

 Mini
- Agiliidetään omaksi iloksi tavoitteellisesti, muttei kuiteskaan ihan verenmaku suussa.
- Pyritään nostamaan nollaprosentti yli 50.
- Osallistuminen agilityn SM-kisoihin, puuttuu vielä 4 nollaa.
- Rally-tokoa olisi kiva reenata myös Minin kanssa.
TOTEUTUIKO?
Minin kanssa kisattiin alkuvuosi suht aktiivisesti, mutta agiSM nollista jäi kaksi puuttumaan. Heinäkuu pidettiin kisataukoa ja oikeastaan myös treenitaukoa. Harjoiteltiin kaikkea "turhaa", mm. keppien pujottelua niin että koira ja ohjaaja menee erisuuntiin ja harjoiteltiin myös putkeen ja aalle peruuttamista.. Näitä piti harjoitella tulevana vuonna lisää... Kisa- ja treenikausi loppui jo elokuussa kun Keeta törmäsi Miniin. Nollaprosentti jäi niin alhaiseksi, ettei sitä edes viitsi laskea.
Rally-tokoa ei varsinaisesti harjoiteltu, mutta erilaisia uusia temppuja kyllä opeteltiin.

 Mersu
- Viettää eläkepäiviään tehden sitä mitä huvittaa :)
TOTEUTUIKO?
Mersun tavoitteet toteutuivat 100prosenttisesti :)

Yleisesti
- Toivotaan ettei eläinlääkärin palveluita tarvita tulevana vuonna kertaakaan.
- Jos vaikka tänä vuonna toteutuisi yksi pieni haave <3
TOTEUTUIKO?
Eläinlääkärin palveluita tarvittiin viime vuonna peräti kolme kertaa, + kolme rokotus kertaa. Kesäkuussa Mersulle tuli joku mystinen niskakipu juttu. Lokakuussa Mini ontui vasenta takajalkaansa. Joulukuussa Miniltä piti poistaa yksi pieni hammas, joka haittasi syömistä.
Vuoden kohokohta on helppo valita: maaliskuun toinen päivä. Silloin toteutui pitkä aikainen haave toisesta ruskeasta ♥
Vuosi piti sisällää myös sen kamalimman päivän ikinä, joulukuun 30.päivä päättyi pikkumustan elämä ♥
Vuosi 2015?
Tulevan vuoden suunnitelmat menivät aivan uusiksi Minin poismenon jälkeen. Nyt keskitytään Keetaan ja laitetaan se täyttämään ne pienet agilitaajan saappaat mitkä Mini jätti jälkeensä.

Keeta
- Terveystarkastukset jossain vaiheessa
- Tämä vuosi harjoitellaan kelpieaksaa, ehkä muutama möllikisa
- Tokoillaan ja pidetään hauskaa muutenkin kuin agikentällä

Kyra
- Tokoillaan ja ralleillaan omaksi iloksi, ei edes yritetä pohtia mitään virallisia kokeita. Mölleissä kyllä voisi muutaman kerran käydä.
- Sterilointi pitäisi kyllä tehdä viime aikaisten valeraskaus tapausten takia, mutta ei ainakaan ennenkuin tiedän miksi Mini kuoli nukutukseen...

Mersu
- Viettää leppoisia eläkepäiviään juuri niin kuin itse haluaa.

Yleisesti
- Jos tänä vuonna sitä eläinlääkäriä ei tarvittaisi minkään tapaturman takia.
- Pidetään hauskaa ja nautitaan joka hetkestä näiden ihania karvakorvien kanssa koska koskaan ei voi tietää milloin on viimeinen päivä...

5. tammikuuta 2015

Miksimiksimiksimiksi?

Minin kuolemasta tulee huomenna viikko. Tätä tekstiä olen yrittänyt saada kirjoitettua jo monta päivää, mutta näytölle ei ole ilmestynyt sanan sanaa. Ajatukset ovat olleet ihan hukassa ja sekaisin. On ollut niin epätodellinen olo tästä kaikesta, etten ole keksinyt mitään järkevää kirjoitettavaa.
Nyt alkaa jo pikku hiljaa uskomaan, ettei Mini tule enää koskaan takaisin. Tämä ei ole mitään painajaista, eikä tästä herää ikinä takaisin siihen normaaliin neljän koiran lauman arkeen.

Miksi? Miksi Mini? Miksi juuri minun koirani? Siinä kysymyksiä joihin olen mielessäni yrittänyt löytää vastausta. Tällä hetkellä noihin kysymyksiin ei vaan osaa vastata kukaan, mutta ehkä jonain päivänä saadaan tietää miksi näin tapahtui.

Maanantaina soitin Reviiriin Minin heiluvasta hampaasta ja aika saatiin seuraavalle aamulle. Tiistaiaamuna Ministä otettiin aluksi verinäyte, jonka tulokset olivat juuri sellaiset kuin piti ollakkin. Eläinlääkäri teki vielä jonkinlaisen yleistutkimuksen, mm. kuunteli sydämen ja tunnusteli imusolmukkeet.. Kaikki oli ok, joten koira lähti lääkärin mukaan ja soittelisi kun on valmista.
Itse lähdin ostoksille. Oli jotenkin sellainen huonolla tavalla jännä fiilis päivän tulevista tapahtumista, mutta pyyhin kaikki pahat ajatukset pois mielestä ja ajattelin ettei mun koiralle voi sattua mitään. Sitten kun hammas on poistettu ja Mini kunnolla herännyt, niin me lähdetään kotiin. Näin sen piti mennä.
Parin tunnin päästä puhelin soi ja olin valmis kuulemaan koska saan hakea pikkuisen kotiin, mutta lääkäri kertoikin huonoja uutisia. Erittäin huonoja uutisia, Mini menehtyi leikkaukseen.
Minin suusta oli otettu röntgenkuvat ja siellä oli kolme tai neljä (meni vähän ohi montako niitä oli) hammasta mennyt juuresta poikki. Kaikki oli saatu poistettua ja olivat juuri lopettelemassa leikkausta, kun Mini lopetti aivan yhtäkkiä hengittämästä. Olivat vaihtaneet hengitysputken, antaneet erilaisia lääkkeitä (kertoivat kyllä mitä, mutta meni jälleen vähän ohi) ja elvyttäneet, mutta mikään ei enää auttanut pikkumustaa. Kukaan ei osannut sanoa varmaksi miksi näin kävi. Olivat ottaneet röntgenkuvan vielä Minin keuhkoista mm. mahdollisten kasvainten(?) havaitsemiseksi, mutta ei kuvistakaan mitään syytä löytynyt. Miksi suht nuori, terve (ainakin ulkoisesti) ja hyvä kuntoinen koira kuolee nukutukseen?
Minille tullaan tekemään patologinen tutkimus kuolinsyyn selvittämiseksi. En halua elää epätiedossa siitä miksi näin tapahtui, vaikka ajatus pikkukoiran leikkelemisestä ei kuulosta kovin mukavalta...
Viimeiset kuvat, viimeiset jäähyväiset <3

3. tammikuuta 2015

♥

Olit ihana. Olit maailman paras kainalon lämmittäjä ja agiliitäjä, kaikki tämä samassa paketissa. Samanlaista persoonaa ei toista koskaan tule, olit ainutlaatuinen ♥♥♥♥ 
Olit suuri koira pienessä koossa ♥♥♥♥

linkki videoon