19. marraskuuta 2017

Pentuja, kisoja, pentu ja eläinlääkärikäyntejä

Aloitetaan nämä yli puolen vuoden kuulumiset iloisella pentu uutisilla. Keeta sai 3.4. seitsemän pentua, joista kuusi oli narttuja ja vain yksi uros. Kepa oli loistava äiti ja hoiti pentunsa hienosti kuten kunnon äitikoiran kuuluukin. Yhtään pentua ei tullut kotiin, vaikka hieman teki mieli ;) Onneksi järki voitti tällä kertaa ja hain vain Keetan kasvattajaltaan kotiin pentuloman jälkeen.
Pentujen jälkeen kasvatettiin kuntoa ja karistettiin muutama ylimääräinen kilo vyötäröltä. Heinäkuun loppupuolella suunnattiin pikku hiljaa takaisin agilityn pariin ja ehkä viiden treeni kerran jälkeen toinen päivä syyskuuta suunnattiin Ylöjärvelle kisoihin :D Takana oli tasan kahdet ratatreenit ja loput pitivät sisällään pikaiset kontakti ja/tai keppi treenit, että ihan hyvillä valmisteluilla mentiin kisoihin. Mitään ennakko-odotuksia ei ollut, joten tulokset tulivat ihan yllätyksenä!
Tuomarina oli Heidi Viitaniemi ja kolmen radan verran kisailtiin. Ekalta radalta hylky koska ohjaaja sääti jotain omaansa ja pakka hajos kesken kaiken. Toiselta radata toisteks viimeseltä esteeltä kielto eli viisi virhepistettä. Jälleen ohjaajan vika, vaihdoin puolta vaikkei olis todellakaan tarvinnut. Sijoitus tällä radalla oli 3. Viimeiseltä radalta nolla!! Aivan huikeeta menoo!! Ei meillä oo koskaan vielä mennyt noin hyvin kisoissa mitä nyt meni :D Toi koira oli ihan uskomattoman hieno! Lahjattomat treenaa vai mitenkä se sanonta menee ;)

Kolmen viikon päästä edellisistä kisoista mentiin Janakkalaan kisaamaan jälleen kolmen radan verran. Välissä käytiin kaksi kertaa treenaamassa, joista toinen oli ratatreeni ja toinen pikainen keppi/kontaktitreeni. Jälleen mentiin vaan pitämään hauskaa ja tulokset olivat ihan hyvät. Yksi hylky ja kaksi viitosta, joilla sijoitukset 3 ja 5. Ei se viimeinen nolla enää kaukana ollut.
Tänä kesänä ollaan paimennettu usein lampaita
Heti seuraavana viikonloppuna mentiin jälleen Ylöjärvelle kisamaan tällä kertaa neljän radan verran. Nyt olin mielessäni päättänyt, että nyt se viimeinen nolla tulee ja tulokset olivat juuri sitä luokkaa mitä odottaa saattoi. Jos ajatuksissa on pakkonollan tekeminen, niin eipä sitä tulokset voi olla muuta kuin hylkyjä.
Näiden kisojen jälkeen ei olla käyty kisaamaassa, eikä juuri treenattukkaan agilityä. Ensiksi ei ollut oikein missään järkevässä paikassa kisoja niinä viikonloppuina kun olin töistä vapaalla ja sitten Kepalla alkoi juoksut. Kyllä vielä tälle vuodelle on suunnitteilla muutama kisa, katsotaan nyt päästäänkö niihin vai ei.

Yksi syy siihen miksei Keetan pentua keväällä tullut, on tässä:

Pitkäkarvainen chihuahuatyttö Bemillan You're The One eli kotoisammin Mitsu muutti kotiin 9.10
Mitsu tuli minulle sijoitukseen Bemillan kennelistä Nokialta. En varsinaisesti etsinyt mustaa chihua, mutta salaa haaveilin sellaisesta ja sellaisen myös sain ja vielä kivalta kasvattajalta
Mitsu on nyt ollut reilu kuukauden kotona ja se on osoittautunut oikein loistavaksi ja luonteeltaan niin täydelliseksi chihuksi. Se ei juuri jännitä uusia asioita tai jos jokin asia jännittää menee jännitys äkkiä ohi. Kelpieiden kanssa on kiva juosta täysiä ulkona, se osaa jo hienosti tehdä väistöliikkeen kun kelpot viilettävät täysiä ohi.
Odotan niin innolla mitä tästä pikkumustasta pennelistä isona tulee


Siirrytään sitten hieman ikävämpiin uutisiin. Tasan kuukausi sitten päästin kelpiet vapaana ovesta ulos ja nehän lähtee siitä aivan täysiä. Siinä sitten tapahtui jotain jonka seurauksena Kyralta meni takajalat alta kokonaan. Luulin jo selän murtuneen tai vähintään kummankin takajalan menneen poikki, kun Kyra raahas etupäällään itseään eteenpäin. Takajalat elivät ihan omaa elämäänsä mitä ihmeellisemmissä asennoissa. Hetken jo mietin kukahan ton koiran lopettais tähän aikaan illasta. Mutta vielä ei onneksi tarvinnut tehdä sitä viimeistä päätöstä. Tapahtumasta oli kulunut vajaa vartti, kun Kipa seisoi kaikilla jaloillaan vähän hoippuen mutta seisoi kuiteskin eikä aristanut mistään eli luita ei ollutkaan poikki. Käytin sen Tampereella Reviirissä kuvattavana ja tulokset olivat järkyttäviä. Rintarangassa spondyloosia T4-T5, T10-T11 ja T12-T13 sekä lannerangassa L3-L4 ja L6-L7 nikamaväleissä. Viitteitä rappaumamuutoksista ja uudisluumuodostusta lanne-ristiluuvälissä. Koira on varmasti ollut kipeä, muttei ole urheana kelpienä sitä näyttänyt :( Kyra sai jatkuvan hermokipuun soveltuvan lääkityksen ja sen olemus mm. pentua kohtaan muuttui paljon. Ennen tätä tapahtumaa Kyra murisi Mitsulle eikä oikein antanut sen tulla lähelleen, mutta kipulääkekuurin aikana Kyra on jopa hieman leikkinyt pennun kanssa ja antanut sen hyppiä päällään eikä heti ole sanonut sille pahasti. Nyt mennään päivä kerrallaan ja toivotaan Kyralle vielä monta vuotta lisää

23. maaliskuuta 2017

Hiljaiseloa

Monta kertaa olen aloittanut kirjoittamaan blogiin, mutta aina tekstit ovat hävinneet bittiavaruuteen eikä julkaisukelpoista tekstiä ole tullut. Ehkä sen takia, ettei ole oikein tapahtunut mitään ihmeellistä ja ollaan vain odotettu jos olisi jotain kerrottavaa. Nyt todellakin on kerrottavaa! :)

Kerrotaan ensiksi Kyran kuulumiset. Tammikuussa Kyralla todettiin alkavaa nivelrikkoa kummassakin ranteessa ja oikeassa kyynärnivelessä. Ei todellakaan mitään pahaa vielä ja cartrophen pistokset sekä kipulääkekuuri on auttanut oireisiin eikä sitten tammikuun ole ollut mitään oireita. Kyra ontui vaihtelevasti kumpaakin etujalkaansa, joten käytin sen kuvattavana eläinlääkärissä. Kyra on elänyt ihan normaalia elämää sen jälkeen, juossut vapaana, leikkinyt Keetan kanssa jne.. eikä tosiaan ole ontunut eikä edes vaikuttanut yhtään kipeältä. Toivotaan ettei oireet palaa ja Kyra saa elää vielä monta vuotta

 Keetan ulkonäkö on muutamassa kuukaudessa muuttunut tästä
tähän
Aikalailla kahden viikon päästä tiedetään kuinka monta pikkuista kelpievauvaa tuolla mahassa kasvaa. Keeta tosiaan on astutettu ja pentujen pitäisi saapua maailmaan huhtikuun alussa. Pentuprojektin takia ollaan pidetty lomaa vähän kaikista harrastuksista. Ollaan lähinnä lenkkeilty ja tehty hajutyöskentelyä erilaisilla hajuilla.
Huomenna Kepa lähtee kasvattajalleen missä pennut siis tulevat syntymään. Tulee varmasti olemaan hieman outoa olla kotona vain yhden koiran kanssa ja varsinkin ilman tätä hulivilityyppiä :)
Harrastusten pariin, erityisesti agilityn, tullaan palaamaan varmaan vasta elo-syyskuun aikana. Riippuen toki ihan siitä miten Keeta tulee palautumaan pentujen jälkeen.

5. tammikuuta 2017

♥♥ Mersu ♥♥

Tänään pääsi pikkukoira Minin ja Tessan luokse, paikkaan missä ei tunne kipua eikä ole hankala hengittää

1. tammikuuta 2017

Kolme vuotta

Tänään tulee pikkukelpien syntymästä jo kolme vuotta! Synttärit vietettiin metsälenkillä ja eilen illalla herkuteltiin luilla ja possunkorvilla jo hieman etukäteen.

Onnea Keeta!

31. joulukuuta 2016

Vuosi 2016

Vietetään vuoden viimeistä päivää ja kuunnellaan kuinka ulkona paukkuu raketit. Meillä ei onneksi niihin reagoida niin, että pelko veisi toimintakyvyn. Kelpiet kyllä kuulevat, mutta syövät luitaan rauhallisina tai nukkuvat tuossa lattialla. Mersu ei nyt koskaan ole ääniin mitenkään regoinutkaan.
En ala mitenkään puolustelemaan pitkää postaus taukoa, joten siirrytään varsinaiseen aiheeseen eli mitä vuonna 2016 on tapahtunut ja miten tavoitteet on toteutunut.


Keeta
Agilityssä startattiin virallisissa kisoissa Nokialla 3.9. Yhteensä tänä vuonna startteja kertyi 11, joista kahdelta tuli tulos. Yksi nolla, joka minun mielestäni olisi kyllä kuulunut olla 5, mutta tuomarin mielestä ei.. Näillä mennään ja ollaan kyllä iloisi ensimmäisestä luvasta :) Toinen tulos tuli samoista kisoista ja tuloksena oli kaksi rimaa ja yksi kielto eli 15. Muuten tuloslista näyttää hyvin yksitoikkoiselta: hyl, hyl, hyl... jne. Harmi, kun tuloksissa ei näy se, että kaikki hylyt ovat ns. hyviä hylkyjä. Yhteenkään rataan en ole pettynyt ja nämä hylyt olisivat helposti olleet tuloksia, ei nyt nollia todellakaan, mutta 5 ja 10 olisi listassa. Kisoissa Keetan olen palautta kontaktille, ottanut lentokeinun uudestaan.. jne eli lähinnä hylyt ovat ohjaajan aikaansaamia pikku korjauksia, mistä toivon olevan tulevaisuudessa apua. Kisoissa ei saa lähteä keulimaan, vaan pitää malttaa.
Tokon suhteen ollaan tehty hyvin vähän. Yksittäisenä periaatteessa menee kaikki alokkaan liikkeet, mutta siihen se sitten jääkin. Ollaan keskitytty erilaisten temppujen opetteluun, toisinsanoen tehty paljon kivempaa kuin toko :)
Jälkeä tehtii suht paljon kesällä. Ei saatu kaveria mukaan, Keeta jäljesti siis vain minun tekemiä jälkiä. Keppien ilmaisua ei opeteltu.
Nose workin haju pääsi loppumaan kesällä eikä kukaan ole saanut tilattua uutta. Syksyllä harjoiteltiin kuivatun rosmariinin kanssa ja se toimi ihan jees. Ei paljoo tarvinnut ehdollistaa kelpielle mitä pitää etsiä. Keeta nauttii erittäin paljon näistä hajutyöskentelyistä.
Paimennusta ei päästy kertaakaan harrastamaan ja vähän alkaa tuntumaan siltä, että pitää omat lampaat hommata jos paimennusta haluaa harrastaa ;)
Luonnetestissä käytiin syyskuussa. Testi meni hyvin keetamaisesti ja testi päättyi uuden valion syntyyn.
Uimassa Keeta kävi hyvin monta kertaa ja vielä marraskuussa olisi järveen halunnut mennä, mutta jostain syystä en sitä sinne päästänyt. Vepeä kokeiltiin muutaman kerran ja koukkuun jäätiin. Kiva harrastus ja Keetakin tykkäsi paljon.

Kyra
Kyra täytti heinäkuun lopussa kahdeksan vuotta ja näin ollen pääsi näyttelyissä veteraaniluokkaan. Ensimmäinen veteraaniluokka korkattiin Nokialla 6.8. Tuloksena hienosti ROP Ja ROP-VET. Tuomarina oli Leni Finne eikä todellakaan ollut ajatuksissa pärjätä tällä tuomarilla niin hyvin.
Tokoiltu ja ralleiltu ollaan sillain omaksi iloksi aina välillä, mutta suurimmaksi osaksi Kyra on keskittynyt lenkkeilyyn, Keetan kanssa leikkimiseen ja kaikkeen muuhun omaan hauskaan toimintaansa.
Selkä on ollut ajoittain kipeä, varsinkin riuhumisten jälkeen. Mutta positiivista ettei se ole muuttunut pahempaan suuntaan vaan on pysynyt samana jo muutaman vuoden.

Mersu
Mersulla todettiin maaliskuussa kasvain, joka on pienentynyt kipulääkityksen (oletettavasti) ansiosta, mutta todennäköisesti tehnyt etäispesäkkeitä keuhkoihin. Juuri pari päivää sitten käytiin lääkärissä, kun Mersun hengitys on alkanut rohiseen ja ell sanoi Mersun hengittävän korostuneesti. Nyt mennään päivä kerrallaan ja katsotaan miten Mersu voi.

21. lokakuuta 2016

Treenejä

Viime viikolla teki mieli yhtenä iltana tehdä jotain, mutta agilityä ei voinut harkita pimeyden vuoksi eikä tokokaan oikein kiinnostanut sillä hetkellä. Nosework haju pääsi loppumaan jokunen aika sitten, eikä uutta ole kukaan tilannut, joten pohdinta myssy päässä lähdin tutkimaan kaappeja jos löytyisi jokin vastaava. Ja löytyihän se! Kaappi täynnä erilaisia mausteita ja sieltä valitsin kuivatun rosmariinin. Laitoin lasipurkkiin hieman hajun lähdettä ja siihen päälle kuminauhan avulla sukkahoususta leikatun kankaan palan. Alkuun nami suoraan purkin päälle josta Kepa sen sai ottaa. Hyvin nopeasti sai edetä, koska kelpie on erittäin fiksu ja tajusi heti mitä pitää etsiä. Harjoitus jatkui niin, että otin kolme tyhjää purkkia mukaan ja Kepan oli tarkoitus löytää näiden neljän purkin seasta se hajullinen purkki. Aivan liian helppo harjoitus. Mietin jo sitä, että näkeekö Keeta sen hajun lähteen jostain, mutta ei sen periaatteessa pitäisi ja ihan haistelemalla se hajun aina etsi. Seuraavaksi kokeiltiin piilotusleikkiä. Kävin piilottamassa purkin Keetan ollessa toisessa huoneessa, niin ettei se nähnyt mihin purkin piilotin. Aluksi piilopaikka oli superhelppo, mutta hyvin pian sen sai piilottaa supervaikeeseen paikkaan ja silti kelpien nenä sen löysi.
Kepa oli ihan liekeissä, kun pääsi pitkästä aikaa käyttämään nenäänsä. Häntä heiluen se odotti, kun valmistelin tehtäviä ja oikein pätevänä haisteli purkkeja.

Agilityä, lähinnä keppejä ja kontakteja, ollaan käyty koulun kentällä tekemässä ja ratatreeniä Koirakoutsin tiloissa Tähtitekniikan pitämissä treeneissä nyt muutaman kerran. Kepa on ollut ihan supermahtava ja ratatreenit on ollut kyllä ihan tarpeellisia meille.
Torstain treeneissä tehtään yllä olevaa rataa. Ensimmäinen ongelma kohta oli 5-6-7. Kelpiellä oli hieman liikaa vauhtia ja alkuperäinen ideani ohjata pyörimällä ei oikein onnistunut, kun kelpi oli jo mennyt ties minne vaikka oltiin menty vasta yksi hyppy (nro5). Vastakäännöksellä saatiin homma toimimaan, mutta siinä pitää ohjaajan muistaa ohjata loppuun asti eikä kääntyä liian aikaisin. Seuraava ongelma ilmeni esteillä 11-12-13. Hypyllä 11 oli ongelmana se, että ohjaaja ei muistanut aina lähettää koiraa hypylle oikein vaan oli jo kääntymässä kohti 12 hyppyä, jolloin koira ei lähtenyt hyppäämään vaan lähti ohjaajan mukaan. Eli ohjaajan pitää muistaa pitää ne jalat ja rintamasuunta sinne esteelle, kun lähettää koiraa eteenpäin. Kepeille oli lähinnä ongelmana vauhti. Kepa ei oikein vielä osaa hakea keppejä täydestä vauhdista, vaan tarttee vähän hidastusta ennen keppejä. Piti vaan muistaa vähän hidastaa jo ennen 12 hyppyä, jolloin Kepa haki kepit hyvin. 14-15 välissä piti jälleen muistaa, ettei tee valssia liian aikaisin, jolloin Kepa kieltää, vaan odottaa ja tekee sen viimeisen askeleenkin ennen hyppyä. Lopussa rataa ei siten ollutkaan enää mitään suurempie ongelmia. 19 keppien hakeminen oli hankalaa, mutta hankala kulmahan tuo on.

Kilpailukalenteri on täytetty loppu vuodelle ja se näyttää tältä:
4.11. Tampere
12.11. Seinäjoki
13.11. Lieto
20.11. Tampere
27.11. Jyväskylä
4.12. Seinäjoki
10.12. Janakkala
11.12. Lieto

En tiedä mennäänkö ihan kaikkiin, mutta ainakin yhdet kisat per viikonloppu olisi tarkoitus saada käytyä.

24. syyskuuta 2016

Pentuja ♥♥

Keeta on minulla sijoituksessa Yacatis kennelistä ja sinne onkin suunnitteilla ensi vuodelle ehkä parhain kelpiepentue :) Tässä linkki kennelin sivuille: http://www.satamo.net

Jos etsit aktiivista harrastuskoiraa, ota Miaan yhteyttä niin saat pentueesta lisätietoja. Keetasta toki kerron mielelläni lisää :)